Sisustus

1. tammikuuta 2019

Vastuullinen vuosi


Olen pidemmän aikaa pohtinut omaa kulutustani ja tavaroita, joita kerään ympärilläni. Syksyn ja alkutalven aikana vietetyt sisustustapahtumat, black friday ja tietenkin joulu ovat näillä ajatuksilla näyttäneet myös hieman erilaisilta. Tietoinen karsiminen osittain myös pakon edessä on pistänyt miettimään, mitä sitä todella tarvitsee ja mitä vain haluaa – ja ennen kaikkea, mistä se halu tavaraan kumpuaa. Mielenkiintoista on se, että luopuminen on tehnyt hyvää.

Jos säilytystilaa ei ole riittävästi, onko vastaus lisää säilytystilaa vai vähemmän tavaraa?

Talossani täysin identtistä yksiötä uudelle asukkaalle esitellyt huoltomies kertoi tämän henkilön harmitelleen kiinteän säilytystilan puutetta. Myös huoltomies oli sitä mieltä, että tilaa tavaralle on liian vähän. Omassa – aivan samalaisessa – asunnossani on kiinteä komero siivoustarvikkeille, vieressä vaatekaappi, kylppärin puolella toinen samankokoinen kaappi sekä keittiössä peruskaappitilan lisäksi vielä yksi iso kaappi. Näiden lisäksi omassa asunnossani on vain yksi säilytykseen tarkoitettu huonekalu – kuvissa näkyvä klaffilipasto. Noin yksi kolmasosa tästä kaikesta kaappitilastani on tyhjänä. Huolimatta siitä, että säilytän kotona myös työhön liittyviä papereita ja osan ompelutarvikkeista.


Mistä olen sitten oikeasti luopunut?

Toki edelleenkin ilahdun uudesta tavarasta, mutta vielä enemmän siitä tunteesta kun kaupassa tajuaa ettei oikeasti tarvitse mitään. Olen luopunut isosta määrästä vaatteita. Tämän jälkeen on ollut muuten hauska huomata, että "minulla ei ole mitään päällepantavaa" -ongelmaa ei ole enää esiintynyt.

Olen vuoden aikana luopunut hiusteni värjäämisestä sekä hiusten muotoilutuotteista – lämpösuojia lukuunottamatta, koska kuivaan aina hiukset lämmöllä. Purkit ja purnukat ovat muutenkin vähentyneet kylpyhuoneen kaapissa ja sinne jääneet muuttuneet sisällöltään isoksi osaksi luonnontuotteiksi.

Mitä olen sitten vuonna 2018 ostanut?

Olen panostanut vuoden aikana vielä enemmän omaan hyvinvointiini. Käyn useammin hierojalla ja hoidoissa – samalla tukien myös paikallisia yrittäjiä. Otin Vilgotille passin, jotta voimme matkustaa enemmän yhdessä. Sain myös joululahjaksi toivomani Museokortin ja kuuntelen töissä kirjoja. Kuluttaminen ei siis suoranaisesti ole vähentynyt, mutta se ei kohdistu tavaraan.

Ihan ilman tavaraa ei kuitenkaan olla selvitty. Vaatteita olen ostanut lähinnä sen takia, että olen kasvanut vuoden aikana yhden vaatekoon. Vilgot on myös saanut uudet talvivaatteet – edelliset ovat kestäneet jo yli viisi vuotta. Vuoden lopulla kerkesin tilaamaan vielä uudet silmälasit – nämä valitettavasti erittäin tarpeeseen.

Vuoden ekoteko ja epäekologisin hankinta?

Vuoden ekoteko omassa kodissani on varmasti niinkin pieni asia kuin metallipillit. Olen pillien suurkuluttuja, joten tämä on tuntunut todella hyvältä ratkaisulta! Neljä metallipilliä ja pieni villainen pulloharja ovat toimineet paremmin kuin osasin odottaa.

Epäekologisin hankintani on varmasti ollut valitettavan pakollinen diesel-auto. Tämä ei ole niinkään pistänyt sydämessäni – varmaan juuri tuon todellisen tarpeen takia. Ensimmäisenä tätä pohtiessa mieleen tuli ennen joulua verstaan ostettu muovinen havukranssi valoilla. Tämä oli ainoa ostamani "jouluasia", joka toivottavasti ilahduttaa asiakkaitani sekä itseäni verstaan ovelle vielä monta joulua. Muoviseen päädyin puhtaasta laiskuudesta ja havuallergiasta (tämä ei tosin paljon siinä oven ulkopuolella olisi haitannut).



Kohtaan omassa työssäni erilaisten kalusteiden laadun, suunnittelun ja toteutuksen arvokkuuden. Myös uudempien kalusteiden kohdalla. Otan mielelläni vastaan uudempiakin korjaustöitä ja pintakäsittelyjä, koska arvostan jo olemassa olevan tavaran käyttöiän jatkamista. Hyvin valitut materiaalit ja loppuun asti ajateltu kaluste kestää käyttöä, aikaa ja on korjattavissa. Monet modernit materiaalit ja ratkaisut ovat kuitenkin valitettavan kertakäyttöisiä ja kalliita (jopa mahdottomia) korjattavaksi. Tämä tulee usein yllätyksenä myös kalusteen ostajalle. Koska tarjontaa on enemmän kuin liikaa on myös kuluttajalla haastava vastuu omille valinnoilleen.

Somessa on kohistu viimeisen vuoden aikana kauneus- ja muotivaikuttajien vastuusta esimerkkinä erityisesti nuorten ulkonäköön ja minäkuvaan. Mikä on sisutus- ja lifestyle puolen vastuu? Edustamme samoja asioita eri kategoriassa. Kannustamme enemmän tai vähemmän tietoisesti kuluttamaan – valitettavan usein tavaraan alkuperää, laatua ja tarpeellisuutta ajattelematta. Kotien sisustukset vaihtuvat sesonkien mukana ja vaikka kuinka vannomme laadukkaiden ja säästämistä vaativien designaarteiden perään tarvitsemme kuitenkin koko ajan uutta tavalla tai toisella. Kaunis ja oikein sisustettu koti toimii somessa samoin kuin täydellinen meikki tai treenattu kroppa – vain yksi tarkkaan harkittu kuvakulma ja hetki todellisuutta näkyy kuvassa. Olen itse kokenut suunnattoman huonoa omaatuntoa, kun lukija kommentoi kotini ja elämäni olevan niin kaunista sekä harmonista. Samaan aikaan somen ulkopuolella elin raskasta elämänvaihetta – kaikki oli siis kaikkea muuta kun harmonista ja hyvin.

Olen alkanut kiinnittämään huomiota erityisesti instagramin puolella sisustusta ja arkeaan jakavien ihmisten perusteluihin uuden hankinnan osuessa eteen. Kuluttava ihminen haluaa perustella hankintaa – usein eniten itselleen. Välillä kiva uusi asia kotona tai vaatekaapissa on ihan kohdallaan ja kohottaa mielialaa. Ilman todellista tarvetta tavaralla yritetään kuitenkin aina täyttää jonkin muun asian paikkaa, jota tavaralla ei ole mahdollista paikata. Tästä tulee myös helposti itseään toistava tapa, joka ei johda muuhun kuin liian vähäiseen säilytystilaan.

Ihanaa alkanutta vuotta 2019 ja kestävää kulutusta!

24. lokakuuta 2018

Local Artisan x Finform


Ideoin ja toteutin Finformiin Gauharin palasaippuan kaveriksi kaksi eri mallista saippua-alustaa. Palasaippuan kanssa ongelma usein on juuri se, mihin ihmeeseen sen laittaisi käytön yhteydessä. Ilman, että saippua alkaa menemään huonon näköiseksi tai on hankala käyttää. Olen tehnyt molemmat kupit jalattomina, koska se perinteinen lavuaarin reuna on usein hieman kalteva. Moni kippo ei siis istu reunalle millään juuri niiden pienten jalkojen takia ja kolisee ikävästi käytettäessä.

Finformista (Porvoossa Lundinkatu 7) löytyy Gauharin palasaippuoita kolmessa eri sävyssä ja tuoksussa. Nämä saippuat sopivat siis varmasti näihin kuppeihin. Pyöreään malliin varmasti myös moni muukin saippua.

Kuten aina, näihinkin suurin inspiraatio tulee luonnosta. Meren kohinasta, kivien pinnasta ja luonnon värikartasta.






Saippua-alustat on kaikki lasitettu valkoisella lasitteella. Sävyistä löytyy kuitenkin kaikkea ruskeasta harmaaseen. Olen sekoittanut näihin niin montaa eri savea, että en itsekään muista. Jokainen on siis uniikki kappale, joissa näkyy kädenjälki – välillä ihan kirjaimellisesti. Pieni erä löytyy nyt Porvoon Finformista ja ennen joulua näitä saa myös Kotkan Finformista. Alustoja on rajallinen määrä eli kannattaa olla nopea. Näistä saa mukavan pienen joululahjan kauniisti pakattuna.

Finform

 Lundinkatu 7, Porvoo
Keskuskatu 17, Kotka


30. heinäkuuta 2018

Olohuoneen matto



Tavaraa ja etenkin turhia ostoksia välttelevänä ihmisenä olen viettänyt jo vuoden ilman mattoa. Eteisessä on valtava kuramatto, mutta siihen mattojen lista sitten loppuukin. Porvoon Vepsäläisellä on ollut loppuunmyynti (tai muuttomyynti) jo pidemmän aikaa josta käytin kotona sovituksessa varmaan kymmenisen mattoa. Villamatto tuntuu olevan se juttu monelle, mutta itse koin laadukkaankin villamaton jotenkin ahdistavaksi pienessä asunnossa. Villamatto ei ainakaan oman paljaan jalan alle tunnu mukavalta ja koko asunnon täyttää nopeasti villan tuoksu pienen villaroskan saattelemana. Villamatto voisi olla vaihtoehto ainostaan käytettynä jolloin joku muu on jo kärsinyt sen uutuuden. Näin ainakin allergisena astmaatikkona.



Useamman kilometrin mattojen kanssa ajeltuani luovuin jo toivosta ja päätin jatkaa elämääni ilman mattoa. Kuten arvata saattaa matto löytyi heti tämän päätöksen jälkeen. Poikkesin Porvoolaisessa Bohemiassa, joka pääasiassa myy laadukkaita käytettyjä vaatteita – ei siis todellakaan mattoja kannata tänne lähteä ensisijaisesti hakemaan. Siellä se kuitenkin odotti ja aivan täydellisillä mitoilla.

Ymmärrän hyvin vanhan tavaran myymisen periaatteet, mutta päätin kokeilla kepillä jäätä. Kysyin myyjältä olisiko mitenkään mahdollista käyttää mattoa kotona sovitettavana. En halua tehdä turhia ostoksia edes käytetyn ja edullisen tavaran kohdalla – turha tavara on aina turha tavara. Vaikka aina voi myydä eteenpäin on sekin oma projektinsa. Suureksi ilokseni myyjä totesi, ettei liikkeen periaatteisiin kuulu, että asiakkaat ostavat turhaa tavaraa vaan ajatuksena on saada toisen turhalle tavaralle se oikea koti. Matto lähti siis kokeiluun ja jäi sille tielleen – sinne oikeaan kotiin. Kiitos vielä Bohemialle joustavuudesta!

Matolla oli hintaa viisikymmentä euroa. Ei aavistustakaan, mikä sen alkuperäinen hinta on ollut. Ei kuitenkaan ihan huonolaatuisimmalta vaihtoehdolta vaikuta. Tähän kotiin se on kuitenkin täydellinen ja kauan kaivattu. Olohuoneen kokonaisuus on muuten maksanut vain muutaman satasen – jos tauluja ja kuvassa näkyvää läppäriä ei lasketa mukaan. Lähes kaikki on tähän päätynyt muualta kuin suoraan kaupan hyllyltä. Kaiken kulutushysterian keskellä tämä tekee aika onnelliseksi.


Matosta ei löydy mitään materiaalilappua tai logoa. Vaikuttaisi olevan kuitenkin 100% puuvillaa. Jämäkkä matto kestää Vilgotin puuhastelut ja on tosi helppo pitää puhtaana. Maton musta kanttaus yhdistyy täydellisesti lintutaulujen mustiin kehyksiin. Ihana löytö kaikin puolin – taloudellisesti, ekologisesti ja esteettisesti.

19. kesäkuuta 2018

Pieneen kotiin avaruutta peilillä


Aika lähelle vuoden verran lattialla seinään nojaillut peili pääsi viimein seinälle. Kiviseinään kiinnittäminen on niin tuskastuttavaa puuhaa, että tämä on vaan jäänyt ja jäänyt. Loppujen lopuksi peili kuitenkin osui juuri oikealle kohdalleen ihan isompia mittailuja. Isompi peili pienen kodin seinällä tuntuu kuin ylimääräiseltä ikkunalta ja lisää valtavasti avaruutta kotiin. Peili on juuri sopivalla kohdalla heijastamaan ikkunasta tulevaa luonnonvaloa. Ruokapöydän päällä roikkuva valaisin heijastaa nyt peilin kautta myös mukavasti lisää valoa – ihan kuin olisi kaksi valaisinta.



Peilinkehys on vanha hopeoitu taulunkehys, jonka löysin muutamia vuosia sitten Loviisasta vanhan aitan perukoilta. Kehys on leimojen perusteella kulkeutunut jossain vaiheessa Ruotsin puolelta tänne. Olisi hauska tietää, millaista taulua tämä on aikoinaan kehystänyt.

27. toukokuuta 2018

Pienen kodin toimiva eteinen


Tämä puoli kodista ei ole näkynyt blogissa varmaan vielä kertaakaan. Olen ollut todella onnekas ja tyytyväinen suunnittelijan materiaalivalintoihin erityisesti kiinteiden kalusteiden suhteen. Pinnat eivät ole mitenkään ihmeellisiä, mutta ihanan neutraaleja ja ajattomia. Talon asunnot on suunniteltu kahdella eri tyylillä, joista toinen on toteutettu perinteisemmällä ja koristeellisemmalla tyylillä. Onneksi omaan kotiini osui juuri tämä yksinkertaisempi. Asunnot ovat tulleet myyntiin todella myöhään rakennusvaiheessa eli kukaan asukkaista ei ole ehtinyt vaikuttamaan enää materiaaleihin ja väreihin. Kun kyseessä on asumisoikeusasunto ja uudiskohde voi muutoksia kiinteisiin pintoihin tehdä vasta takuuajan jälkeen.

Sisälle asuntoon tullaan suoraan keittiöön eikä varsinaista – ja yleensä pienessä asunnossa tosi turhaa – eteistä ole ollenkaan. Tämä tietenkin asettaa sisustuksen ja käytännöllisyyden kanssa tiettyjä haasteita. Ennen muuttoa ostin jo valmiiksi ison palan kuramattoa, jonka suunnittelin asentavani eteisen säilytyskaappien eteen saakka. Mattoveitsi unohtui pidemmäksi aikaa muuton keskellä ja maton palanen oli auki keskellä eteistä ja keittiötä. Kuramatto ei tuntunut yhtään hassummalta edes paljaan jalan alla ja silmä tottui nopeasti siihen, että tummaa mattoa oli myös keittiön puolella.



Kävin siis hieman empien ostamassa mattoa myös keittiön puolelle asti. Ajatuksena kuramatto keittiössä kuulostaa tosi hassulle, mutta ollut aivan mahtavan käytännöllinen idea näin pienessä kodissa! Tämä on juuri se alue jolla kävelen kengät jalassa ja ulkoa tuleva lika pysähtyy siihen. Matto on ollut helppo pitää puhtaana myös keittiön puolella. Idea on nyt todettu toimivaksi ja matto vaihtuu jossain välissä vähän kauniimpaa sekä laadukkaampaan materiaaliin – kuramatossa kuitenkin edelleen pysytään. Tummassa sävyssä haluan myös pysyä helppohoitoisuuden takia ja se luo ryhtiä sisustukseen vaaleiden pintojen seurassa. Tumma matto yhdistyy myös kauniisti keittiön tummien tasojen kanssa.

Matto on myös yksi Vilgotin suosikeista sisustuksessa! Vilgotille matto on ihana paikka saada kokovartalo rapsutuksia omatoimisesti. Pieni mies makaa siis tässä kyljellään ja hinaa itseään edestakaisin.


Miltä kuulostaa ja näyttää kuramatto myös keittiön puolella?

28. huhtikuuta 2018

Pieni koti – paljonko tilaa ja tavaraa ihminen tarvitsee?



Olen kohta asunut lähes vuoden asunnossa, jonka voi luokitella pieneksi kodiksi. Kodissa on hieman alle neljäkymmentä neliötä ja erillinen varastotila. Olen varaston pyrkinyt alusta asti pitämään käytännössä lähes tyhjänä. Varastossa säilytetään vain matkalaukut sekä talvivaatteet kesällä ja kesävaatteet talvella. Varastotila ei siis ole muuttumassa unohdettujen tavaroiden hautausmaaksi.

Olin pitkään hankkimassa makuualkovin rajaavalle seinälle Ikean seinään kiinnitettävää Ivar -kaappia. Kaappi olisi tullut laskutasoksi kaikelle, mitä nyt kädestä pitää laskea kotiin tullessa. Varsinainen säilytystila olisi ollut treenikamoille, jotka lähinnä viettävät aikaa allekirjoittaneen päällä tai kassissa keskellä lattiaa. Muuta säilytystilaa asunnossani ei ole kuin kiinteät sälytyskalusteet sekä vanha tamminen klaffilipasto makuualkovin puolella.

Lähdin kerran jo kaappia Ikeaan hakemaan, mutta se sattui olemaan loppu. Tämän jälkeen kaapin hakeminen jotenkin vaan jäi ja lopulta totesin etten sitä oikeastaan mihinkään oikeasti tarvitse. Kaappi olisi ollut yksi ylimääräinen sisustettava kohta kodissa. Tähän olisi pitänyt hankkia jotain taulun tai peilin kaltaista, kukkamaljakko ja kokonaisuutta tukemaan, jonkin esine vailla varsinaista tarkoitusta. Siivosin muista kaapeista vuoden aikana oikeasti käyttämättä jääneet tavarat – ihanat vaatteet, joita ei vaan koskaan tule käytettyä. Lähes kymmenen maljakkoa muuttui muutamaksi oikeasti tarpeelliseksi, lakanoita taitaa olla nyt kolmet ja astioita on edelleen oikeasti vain yhdelle ihmiselle. Tyhjennyksen jälkeen treenikassi on mahtunut kaappiin ja tilaa tuli muutenkin lisää.

On muuten ihana fiilis, kun kaappi voi olla puoliksi tyhjä.

Olen nauttinut suunnattomasti minimalistisesta kodista, jonne ole ostanut vain tarvittavan enkä mitään pakon edessä. Monesta valinnasta olen ollut todella ylpeä jälkeen päin – kuten sohvasta joka tuli ihan sattumalta vastaan. Sohva, joka ei ollut enää tarpeellinen ensimmäiselle omistajalleen on minulle juuri täydellinen. Alle sadan euron sohva on tyylillisesti juuri sitä, mitä halusin eikä elämä sen kanssa ole stressiä jäljistä tai Vilgotin kaivaustöiden aiheuttamasta reiän alusta. Pieneen kotiin ei oikeasti tule kerättyä mitään turhaa tavaraa tai ostettua vaan sen takia, että on tilaa mikä pitää täyttää.

Olen viime aikoina kokenut vieraantuneeni lokerosta "sisustusbloggaaja" – vaikka en koe itse ikinä mihinkään lokeroon varsinaisesti kuuluneenikaan. Edellä mainittuun varmaan kuitenkin lukijoiden näkökulmasta eniten. Ei ole varmasti poikkeuksellista, että sairastuminen muuttaa ihmistä. Monen asian merkitys omassa elämässä on muuttunut tai kadonnut kokonaan tämän myötä. Tavara ja sen tarpeellisuus on varmasti kokenut sen suurimman muutoksen omissa arvoissani.

Jottei ihan kokonaan aiheesta vieraannuta, niin kokoa teille listan omista oivalluksistani pienessä kodissa elämisestä sisustuksen näkökulmasta. Mitä pieneen kotiin kannattaa hankkia ja mitä ei. Tässä varmasti ihan hyviä vinkkejä myös kesäkotiin! Toivottavasti herättää myös ajatuksia meitä ympäröivien tavaroiden merkityksestä ja niiden todellisesta tarpeellisuudesta.

2. huhtikuuta 2018

Magnolian oksat kukkimaan – miten se onnistuu?




Magnolian oksat ovat joka keväinen ihanuus. Aina on kuitenkin yhtä iso arvoitus ja jännitys aukeavatko oksien nuput kotona ollenkaan. Välillä kukkia ei tule ollenkaan oikeasta hoidosta huolimatta. Olen itse onnistut tänä keväänä todella hyvin näiden oksien kanssa ja oksia on myös ollut hyvin tarjolla eri paikoissa. Tässä vinkkejä joilla saat nuput suuremmalla todennäköisyydellä puhkeamaan ja oksat kestämään kauemmin kauniimpana.


Näin onnistut oksien kanssa


Leikkaa uusi imupinta oksaan vinosti ja mielellään terävällä veitsellä kuin saksilla. Kukkakaupat myyvät välineitä tähän tarkoitukseen.

Imupinta tulee uusia muutaman päivän välein.

Puuvartiset viihtyvät kuumassa vedessä. Maljakkoon voi siis laskea huoletta niin lämmintä vettä kuin hanasta tulee.

Nuput tarvitsevat valoa auetakseen.

Samat vinkit kannattaa muistaa myös ulkoa poimittujen oksien kanssa. Halpa ja helppo tapa saada kotiin kevättä on napata sisälle nyt pari oksaa. Koivunoksat tekevät nopeasti pieniä lehtiä sisällä lämpöisessä. Omat suosikkini ovat tammenoksat sekä syreeni.

23. helmikuuta 2018

Sohvan suojeleminen tahroilta ja koiralta


Syksyllä käytettynä ostettu sohva on osoittautunut varsin hyväksi hankinnaksi. Tähän on muutaman kerran jopa nukahdettu pidemmäksi aikaa. Edullinen sohva on ollut myös hyvä valinta Vilgotin kannalta, joka on kova testaamaan kankaiden kulutuskestävyyttä yksin kotona ollessa. Kahden kiinteän sohvatyynyn väliin onkin mystisesti ilmestynyt pieni reikä ja odotan kauhulla, koska herra pääsee kunnolla kankaan läpi. Vilgot ei ole varsinaisesti koskaan rikkonut mitään kotona, mutta kaivaminen on lähellä sydäntä. Vilgot nukkuu usein päivisin omassa treenikassissani eikä tuhoa mitään. Kaivaminen on siis ihan oma lajinsa.

Sohva on siis tässä taloudessa kulutustavaraa. Haluan kuitenkin, että tavarat pysyvät ehjinä (lue niin ehjinä kuin mahdollista) ja siisteinä. Kuulun siihen ihmisryhmään, joka kotona ollessa elää sohvalla. Elokuvien katsomisen ja kirjojen lukemisen ohella teen työt sohvalla. Yksin ollessa syön myös yleensä aina sohvalla. Tämä huonekalu on siis normaalia isommassa vaarassa ruokatahroille ja kaatuneille kahvikupeille. Alkavaa reikää sohvatyynyssä kuluun ottamatta olen itse aiheuttanut enemmän jälkiä sohvaan kuin Vilgot. Koiraperheessäkään ei voi siis aina koiraa syyttää.



Sohvan käsinojat ovat oivallinen paikka kahvikupeille, mutta vähän turhan pehmeät kuitenkin ilman mitään alustaa. Tein käsinojalle sopivat keraamiset mukinaluset, joiden päällä kaiken kokoiset kupit pysyvät hyvin pystyssä. Alustan lasittamaton pohja pysyy hyvin paikallaan verhoilua vasten. Lasitetun pinnan saa helposti puhdistettua kahvirinkuloista eikä se ole ollut liukas kuppien pohjaa vasten vaikka tätä aluksi pelkäsin.

Olen tekämässä omaan käyttöön vielä mustat aluset. Näitä voi tilata myös itselleen mittojen mukaan, jos omalta sohvalta löytyy sama ongelma!

9. helmikuuta 2018

Pienen makuualkovin yöpöytä


Voi mennä viikkoja etten poikkea missään kirppiksellä tai vanhan tavaran liikkeessä. Monella yrittäjällä ison miinus asiakkaan kannalta on tavaran vaihtuvuus – tai lähinnä vaihtuvuuden puute. Tähän suurin syy on usein hinnoittelu, esillepano tai vääränlainen tavara väärälle asiakaskunnalle.

Ihanaa vaihtelua Porvoon tarjontaan on antanut Tavara Kammari, josta jälleen kerran tein mahtavan löydön. Erään työpäivän päätteeksi päätin poiketa kurkkaamaan tarjontaa vaikka mitään ei oikeastaan huonekalujen osalta ole hankintalistalla. Kaikkihan me tiedämme, että juuri silloin löytyy jotain.

Kannoin kotiin pienen – varmaan alunperin kukkaruukulle tasoksi tarkoitetun – pöydän. Yleensä en ilman mittojen tarkastelua osta mitään, mutta tämän kohdalla tein huokean 15 euron kohdalla poikkeuksen. Pieneen alkoviini olen suunnitellut seinään kiinnitettävää hyllyä yöpöydäksi. En ikinä ajatellutkaan, että tähän löytyisi sopivan kokoinen huonekalu jaloilla. Siinä se nyt kuitenkin on. Ihana tiikkinen helmi, joka on kuin tehty paikalleen. Ristikon päälle saan sopivasti koottua luettavana olevat kirjat. Enää puuttuu vain lukuvalo.




Pöytä on hieman huterassa kunnossa liimauksien osalta, mutta pintakäsittelyssä ei ole moitittavaa. Jossain välissä pöytä poikkeaa siis verstaalla liimauksessa.

24. tammikuuta 2018

Taulut seinälle


Taulut ovat harhailleet uudessa kodissa pitkän aikaa pitkin seinustoja ja lipaston päällisiä. Vaihteeksi on ollut haasteena valinnan vaikeus monen ihanan taulun joukosta ja samalla löytynyt muutama uusikin vaikeuttamaan valintaa vähän lisää. Pienessä asunnossa on varsin vähän seinätilaa – varsinkin jos tavoitteena on pitää tunnelma harmoonisena ja samalla vähäeleisenä. Olen siis joutunut tosissaan pohtimaan, mitkä taulut haluan seinälle ja mitkä lähtevät myyntiin. Yhtään taulua en aio viedä varastoon pölyttymään ja unohtumaan. Mielummin arvoiselleen paikalle jonkun toisen kotiin. Kaksi alla olevan kuvan tyylistä vinttikoira-taulua etsiikin kotia. Viestiä vain tulemaan jos kiinnostusta löytyy!

Itse taulujen kiinnitys on myös hidastanut hommaa, koska betoniseinään poraaminen ei houkuttele. Varsinkaan jos toiveena ja tavoitteena on saada taulut paikalleen ilman, että seinä on täynnä reikiä. Päädyin porakonetta vältellen ostamaan – hieman epäuskoisena – tarroja, joilla luvataan seinällä pysyvän useamman kilon painoinen taulukin. Henkisesti varauduin jo viemään seinältä tippuneita tauluja uudelleen kehystettäväksi, mutta hyvin ovat pysyneet paikoillaan! Tarrat ovat kestäneet jopa muutaman kerran siirtelyn.






Uusi lintutaulu on vilahdellut kuvissa jo syksystä asti. Sain sen viimein kiikutettua kehystäjälle ja nyt kuva on arvoisellaan paikalla vanhan kirjoituslipaston päällä. Tämä on löytö paikallisesta vanhan tavaran liikkeestä. Signeeraus on toistaiseksi tuntematon ja itselleni tavallaan jopa hieman mieluisempi näin.

10. joulukuuta 2017

Rahi sängynpäätyyn ja kirjoituslipaston istuimeksi





Välillä löytyy ihan sattumalta jotain täydellistä. Ennen muuttoa suunnittelin sängyn päähän perinteistä suorakaiteen muotoista säilytysrahia. Käytännössä tämän suunnitelma ei sitten toiminutkaan, koska tilaa ei vain ole riittävästi sängyn ja kirjoituslipaston välissä. Säilytystilaa löytyy onneksi sängyn alta vetolaatikoiden muodossa. Olen halunnut pitää pienen kodin tunnelman pelkistettynä enkä tuoda kotiin mitään turhaa.

Olin jo luopunut ajatuksesta rahin suhteen, kunnes tämä huopa pallo tuli vastaan Porvoolaisessa sisustusliike Finformissa. Huopainen rahi on kevyt, mutta jämäkkä. Rahi toimii samalla myös tosi hyvin kirjoituslipaston tuolina eli enää ei tarvitse siirtää tuolia ruokapöydästä. Rahi tuo tilaan myös ihanasti pehmeyttä, joka on puuttunut maton takia. Vilgot kokee rahin isona pallona eli kotiin tullessani rahi löytyy yleensä ihan jostain muualta. Erittäin monipuolinen ja iloa kaikille kodin asukkaille tuova huonekalu!

Rahia löytyy Finformista myös tummempana. Rahin valmistaja on Hubsch.

OLD
© Local Artisan. Design by Fearne.