14. elokuuta 2017

Porvoon kirpputorit – mistä tehdä kaupungin parhaat löydöt?


Olen aiemminkin listannut Porvoon kirpputoreja ja vanhaa tavaraa myyviä liikkeitä. Paikat kuitenkin muuttavat, lopettavat ja aina tulee uusia. Kesän aikana on tullut niin paljon kyselyjä verstaalla käyneiltä asiakkailta – jotka eivät ole olleet paikallisia – missä kannattaa käydä tekemässä parhaat löydöt Porvoossa.

Oma suosikkini on ehdottomasti Tavara Kammari, joka löytyy osoitteesta Teollisuustie 12 B. Kyseisellä paikalla on järkevät hinnat ja hyvää tavaraa eli tavara vaihtuu myös nopeasti. Asiakaspalvelun kohdalla ei voisi enempää toivoa. Tänne kannattaa siis ehdottomasti poiketa! Tavara Kammari järjestää myös huutokauppoja, joista seuraava on 20.8 klo 15.

Toisena suosikkina on ehkä hieman hiipunut (ainakin omissa silmissä) Tarmolan löytöpiste, joka löytyy viereiseltä kadulta osoitteesta Mestarintie 19. Omat tavarat olen täällä myynyt hyvällä menestyksellä. Kesän ajan paikka on kuitenkin tuntunut hiljaiselta myyjien osalta. Toivotaan, että taas syksyllä vilkastuu!

Keskustasta löytyy Kellarikirppis (Rihkamakatu 12), jossa en ole pitkään aikaan poikennut. Täältä olen tehty kuitenkin myös ihan hyviä löytöjä. Pääsiassa myynnissä on vaatetta ja pienempää tavaraa.

Jokirannan tuntumaan on keväällä tullut uusi paikka nimeltä Bohemia (Mannerheiminkatu 1). Täältä puuttuvat ne tavarat ja vaatteet, joiden kohdalla ei voi kuin ihmetellä, miten joku viitsinyt ne hinnoitella ja tuoda paikalle. Erittäin siisti paikka siis. Tänne kannattaa poiketa jos etsit merkkivaatteita tai laadukasta vintagea. Täältä löytyy vaatteiden lisäksi myös jonkin verran sisustustavaraa.

Porvoosta löytyy myös Kierrätyskeskus osoitteesta Yrittäjänkatu 5 – aivan siis verstaan vierestä. Täältä olen löytänyt jopa Thonet tuoleja muutamalla eurolla! Kierrätyskeskuksen vierestä löytyy Kevätkirppis, josta löytyy kaikkea huonekaluista vaatteisiin. Itse käyn täällä kurkkaamassa yleensä huonekalut. Osoite on Yrittäjänkatu 9.


Vielä yksi kirppisvinkki ensi viikonlopulle! Tämän viikon lauantaina 19.8 Vanhassa Porvoossa, Myllymäellä sekä Pappilanmäellä järjestetään kirppistapahtuma klo 10-16 (Pappilanmäen tapahtuma klo 10-14). Lisää tapahtumasta löydät tästä. Myyjien pihat löydät on merkattu karttaan, jonka löydät tästä.

Ensi lauantaille osuu muuten myös Siivouspäivä eli hyvä syy lähteä kiertelemään!

10. elokuuta 2017

Sellakka


Sellakka on perinnelakka, jota on käytetty aina vanhoissa kalusteissa. Sellakalla saadaan tehtyä upeita korkeakiiltoisia puleeratuiksi kutsuttuja pintoja. Tunnistat vanhan sellakkapinnan usein myös harmaista, kostean lasin tai muun esineen aiheuttamista rinkuloista pinnassa. Vesi onkin sellakan pahin vihollinen. Sellakasta olen tehnyt kauan aikaa sitten yhden postauksen, joka tuntuu hukkuneen vuosien taakse. Sana "sellakka" vilahtaa usein blogin teksteissä ja teidän lukijoiden sähköpostitse laittamissa kysymyksissä. Taitaa olla siis hyvä hetki kerrata, mistä on oikein kyse tämän monelle aivan vieraan aineen kanssa!

Sellakkaa myydään valmiina lioksina sekä hiutaleina, jotka sulatetaan itse lakaksi. Suosittelen ehdottomasti hiutaleita, jotka tulevat edullisemmaksi ja saat varmasti sitä, mitä haluat. Valmiina liuoksina löytyy yleensä vain väritöntä sellakkaa – ainakin myyntinimeltään. Sellakkahiutaleet sulatetaan spriihin. Itse käytän kohteesta riippuen Sinolia tai vähän puhtaampaa etanolia, jonka olen huomannut parantavan levitettävyyttä. Etenkin isojen pintojen kanssa suosittelen siis tätä.


Näin teet itse sellakan:


Tarkitset sellakkaan haluamasi sävyisiä sellakkahiutaleita, spriitä ja lasipurkin. Muovipurkit eivät välttämättä kestä pitkään sellakkaliuoksia. Varmista, että purkki on sopivan kokoinen siveltimellesi.

Laita hiutaleet lasipurkkiin ja kaada liuotin päälle. Kaada liuotinta sen verran, että hiutaleet peittyvät kokonaan. 

Anna liuoksen sulata yön yli ja sekoita kunnolla ennen käyttöä. Sellakan sulamiseen vaikuttaa hiutaleen paksuus ja ympäristön lämpötila. Sellakkaa kannattaa myös välillä sekoittaa puhtaalla tikulla. Joissain tapauksissa olen myös suodattanut sellakan kankaan läpi, jos liuos ei ole tuntunut sopivan tasaiselta.

Sellakan voi levittää pinnalle tullolla tai siveltimellä. Lakka kuivuu hetkessä eli nämä lakkapinnat tehdään reippaasti.

Käytän itse lakkapintojen välihiontaan 800-1000 karkeudella olevaa vesihiomapaperia. Pinnasta ei hiota muuta kuin kevyesti karkeudet pois.


Sellakkaa tuotetaan pääasiassa Intissa sekä Kaakkois-Aasiassa. Sellakkaa saadaan lakkakirvan erittämästä pihkamaisesta eritteestä, jota kerätää puiden pinnoilta ja puhdistetaan. Sellakasta löytyy valtavasti eri sävyjä, joista saadaan puhdistamalla myös täysin kirkasta lakkaa.

Sellakkaa on alettu käyttämään huonekalujen pintakäsittelyssä 1800-luvulla ja sitä on käytetty 1900-luvun alku puolelle asti, kunnes sen tilalle ovat tulleet teollisesti tuotetut lakat kuten selluloosalakka. Sellakka on orgaaninen lakka ja itse korostan asiakkaille yleensä erityisesti sillä saatavaa luonnollista pintaa. Sellakkaan verrattuna uudet lakkapinnat näyttävät muovisilta ja kovilta. Sellakka on pintakäsittelynä herkkä eikä kestä kosteutta tai alkoholia, joista pinta harmaantuu hetkessä. Tässä kohtaa kannattaa kuitenkin muistaa, että sellakka pinta on korjattavissa toisinkin kuin monet uusilla lakoilla tehdyt pinnat. Uudet lakkapinnat eivät myöskään kestä kuumuutta tai kovia liuottimia – niilläkin on siis omat heikkoutensa. Moderniin lakkapintaan tullutta jälkeä on sitten vähän vaikeampi korjata ja pinnan kokonaan uusiminen on usein lähes mahdotonta.


Sellakan kiiltoastessa pystyy säätelemään erilaisilla käsittelytavoilla. Kuvassa näkyvät Kohnin sekä Thonetin tuolit ovat lakkauksen jälkeen vahattu. Vahaus tekee pinnasta hieman himmeämmän ja antaa kestoa kulutuksen kanssa. Vahaus antaa myös pienen suojan kosteudelle, mutta edelleen kannattaa käyttää lasinalusia.

TallennaTallenna

3. elokuuta 2017

Jotain uutta uuteen kotiin



 Kerrankin verstaalla on jotain ihanaa, joka on matkalla omaan kotiin eikä asiakkaalle. Tässä pieni kurkistus uuteen kalusteeseen, joka saa huomenna viimeisen maalikerroksen ja pääsee viikonlopuksi takaisin kotiin. Hetken aikaa tämä on siis ollut käytössä, mutta ei niin kauniissa värissä. Miksi juuri musta? Se selviää vähän myöhemmin!

TallennaTallenna

31. heinäkuuta 2017

Ikea Ranarp ja vanha kamerajalusta


Onneksi on kesä. Kotoa nimittäin löytyy kiinteiden valaisimien lisäksi vain yksi valo. Se on riittänyt toistaiseksi ja hyvä näin, koska valaisimien hankkiminen ei ole koskaan ollut mieleistä puuhaa. Tähän  on vaikuttanut paljon myös se, että valaisimet ovat varmasti se heikon osa-alueeni sisustuksen parissa. Syksy ja hämärät illat alkavat kuitenkin lähestymään eli valaisimien suhteen on kohta ryhdistäydyttävä.

Tämä itse tehty lattiavalaisin syntyi – ihan rehellisyyden nimissä – vahingossa. Nappasin Ikean Ranarp -valaisimen verstaalta muuton yhteydessä. Olen tämän joskus ostanut kotiin, mutta se ei ole löytänyt paikkaansa ja päätynyt näin verstaalle. Muuttolaatikoita purkaessa laitoin valaisimen kiinni vanhaan kamerajalustaan, jossa sen oli tarkoitus olla vain hetki. Siihen se sitten kuitenkin jäi ja sopiikin aika hyvin, eikö vain?




Valaisin on tässä kohtaa asuntoa myös erittäin tarpeellinen. Klaffilipasto toimii pääasiassa vaatteiden säilyttimenä, mutta kätkee sisäänsä myös kirjoituspöydän. Pyrin pitämään klaffia kiinni aina kun se ei ole käytössä. On erittäin turhauttavaa siirrellä tavaroita pois tieltä, kun auki pitää saada klaffin alla olevat laatikot useamman kerran päivässä. Klaffista löytyy muuten hauska "salalokero". Tästä ja lipastosta tulossa vielä myöhemmin lisää.





Ikean Ranarp valaisin on kiinni valaisimen omalla klipsillä vanhassa kamerajalustassa. Aiemmin olen käyttänyt tätä vaaterekkinä, mutta nyt pienemmässä asunnossa vähän turhan tilaa vievä siihen tarkoitukseen. Kivana yllätyksenä löytyi vielä vanhoja merkintöjä kamerajalustasta, mitä en ollut ennen huomannut ollenkaan.

Tämä muutaman euron kirppislöytö on osoittautunut erittäin hyväksi löydöksi!

OLD
© Local Artisan. Design by Fearne.