Kutsumattomat vieraat

Meinasin tiistaina saada sydänkohtauksen, kun makuuhuoneessa käydessä yllätin Vilgotin hiiri suussa. Aluksi pelästyin, että Vilgot on tappanut hiiren. Kauhukseni kuitenkin tajusin, että hiirihän on todennäköisesti syönyt ullakolla tai kellarissa myrkkyä ja kuollut sisälle. Onneksi Vilgot ei kuitenkaan ollut purrut hiirtä.

Meillä on käytössä myrkkyä, koska mikään muu ei ole auttanut. Kokeiltu on ansoja, loukkuja ja jokaisessa pistorasiassa kalliitakin äänikarkottimia. Käytössämme oleva myrkky ajaa ymmärtääkseni hiiren ulos tai talo rakenteisiin kuolemaan. Näin ainakin on luvattu. Tämä oli ensimmäinen kuollut hiiri asuintiloissa tai toivottavasti myös viimeinen. 

Muuttaessamme Villa Oliviaan reilu vuosi sitten olin eläinten ystävänä erittäin epäileväinen kaikkia loukkuja ja myrkkyjä kohtaan. En toivo millekkään elävälle ikävää ja kivuliasta loppua. Lämpimät tunteeni näitä kutsumattomia vieraita kohtaa kuitenkin viilenivät, kun viime talvena eteiseen sisään astuessa törmäsin ensimmäiseen rottaan. Sen jälkeen siirryimme myrkkyihin, jonka jälkeen hiiret ovat jääneet suurimmaksi osaksi kellariin. Toki ullakolla ja seinän välissä välillä rapisee eikä se niin häiritse.

Lähistöllämme uudemmissa taloissakin asuvat ovat kertoneet hiiriongelmista. Ilmeisesti tämä ei ole vain vanhan talon ongelma. Asumme joidenkin kilometrien päässä kaatopaikasta, joka varmasti myös lisää hiirien määrää. Mikä teillä on todettu hyväksi hiiriä vastaan? Kaikista mukavintahan olisi ehkäistä ongelma. Kissa on meillä vielä kokeilematta..