31. maaliskuuta 2017 / Arki

Parasta juuri nyt

Uusi koti. Asun tällä hetkellä väliaikaisessa asunnossa ja odottelen oman asunnon valmistumista. Muutan ensimmäistä kertaa aivan uuteen taloon. Uuden kodin suunnittelu on jo kovassa vauhdissa ja ihanaa päästä vihdoin myös blogin puolella kertomaan suunnitelmista.

Väliaikainen koti, jonka imuroimiseen menee vain muutama minuutti.

Vähentynyt tavara. Olen aina kuvitellut, että omistan aika vähän tavaraa – jos vaatteita ja urheiluvarusteita ei lasketa mukaan. Muuton yhteydessä kuitenkin selvisi, että isompi koti on kuin huomaamatta kerännyt ympärilleen tavaraa. Tätä tavara määrää olen karsinut aika kovalla kädellä.

Kevät. Tänä keväänä olen odottanut lumien lähtöä enemmän kuin koskaan.

Restaurointikurssit. Verstaalla on viikonloppuna kevään toinen restaurointikurssi. Ensimmäisellä kurssilla meillä oli aivan mahtava porukka ja toivottavasti tiedossa on yhtä hyvä viikonloppu. Lisää kursseja on tulossa viimeistään syksyllä!

28. maaliskuuta 2017 / DIY

Pääsiäisen diy-ideat ohjeineen

Aivan alkuun suuri kiitos edellisen postauksen kommenteista ja ihanista viesteistä, joita olen saanut sähköpostiin. Nämä ovat niitä ainutlaatuisia hetkiä, kun pääsen näkemään miten upeita ihmisiä blogin lukijoista löytyy. Kiitos teille!

Viime pääsiäisenä tein valtavasti ihania pääsiäiskoristeita. Innostuin kokeilemaan kananmunien värjäämistä luonnonväreillä ja lopputulokset olivat toistaan kauniimpia. Kananmunia pystyy värjäämään todella helposti ja edullisesti. Nostin alle viime pääsiäisen postaukset, joista löydätte kaikki ohjeet helposti. Mukavaa pääsiäisen odottelua kaikille!

Siniset pääsiäismunat luonnonväreillä

Marmoroi pääsiäismunat kynsilakalla

Mustavalkoiset pääsiäismunat

Pääsiäisen värit keittiöstä

20. maaliskuuta 2017 / Yleinen

Pari sanaa elämästä

Tämä on varmasti henkilökohtaisin teksti, jonka olen koskaan blogiin kirjoittanut. Olen tätä pyöritellyt mielessäni ja miettinyt ajankohtaa useamman kuukauden. En ole blogissa kovin henkilökohtaisia asioita tuonut koskaan esille, mutta nyt on on tilanne jota en voi kiertää.

Ero. Oma elämä on viime vuoden lopulta asti ollut kasa pahvilaatikoita, kyyneliä ja vähän lisää kyyneliä. Päätös erosta syntyi ennen joulua. Mies oli meistä se vahvempi, joka osasi sanoa ääneen ettei tämä toimi. Tein päätöksen kertoa blogin puolella erosta sitten, kun siltä tuntuu. Se tunne on ollut jo jonkin aikaa, mutta sanojen hakeminen ja niiden muotoileminen on ottanut aikansa. Aiheen avaaminen tuntuu avaavan myös kyynelkanavat vaikka oma elämä on ottanut jo askeleita eteenpäin.

Vuoden lopulla päälle viisikymmentä kiloisesta naisesta katosi jonnekin kuusi kiloa. Henkisen uupumuksen seuraksi liittyi fyysinen väsymys ja voimattomuus. Ero oli raskas päätös raskaalle vuodelle. Vietin vuodenvaihteen yksin reissussa. Suomesta lähtiessä päätin selvitä kaikesta ja mennä eteenpäin vaikka kuinka sattuisi. Illalla hotellihuoneen oven sulkeuduttua valuin seinää pitkin lattialle itkien. Lattialle lyyhistyi nainen, joka ei enää noussut ylös. Ja hyvä näin. Tätä ihmistä en ollut enää pitkään aikaan tunnistanut ja tämän asian kohtaaminen on ollut raskaampaa kuin itse ero. En vielä ole itsekään ymmärtänyt mikä muuttui, mutta se muutos on näkynyt ja tuntunut.

Omaan elämääni on astunut alkaneen vuoden aikana monta ihmistä, jotka eivät varmasti itse ymmärrä omaa merkitystään minulle. Suurin osa näistä ihmisistä on upeita naisia, josta jokainen on pitänyt minua pystyssä, kun en ole siihen itse pystynyt. Muutama joutunut tekemään tätä ihan kirjaimellisesti.

Lopuksi muutama sana ihmiselle, jonka kanssa olen jakanut elämän ja arjen viimeiset viisi vuotta. Olen kiitollinen kaikesta. Olen saanut mahdollisuuksia, luoda upean kodin ja ennen kaikkea rakastaa sinua.

14. maaliskuuta 2017 / Huonekalurestaurointi

Ensimmäinen kurssiviikonloppu

Viime viikonloppuna pidettiin erittäin iloinen ja energinen restaurointikurssi verstaalla. Kiitos kaikille osallistujille ihanasta viikonlopusta! Huhtikuun kurssille mahtuu vielä yksi mukaan. Ilmoittautua voi osoitteeseen antiikki@restaurointilaurila.fi

9. maaliskuuta 2017 / Huonekalurestaurointi

Perinteinen kultaus

Viime syksynä noudin verstaalle kaappikellon, jonka asiakas oli itse upeasti kunnostanut. Kaappikello oli ollut varsin huonossa kunnossa ja siihen oli jouduttu tekemään paljon puutöitä sekä täysin uusi pintakäsittely. Verstaalle tullessa kaappikellosta puuttuivat enää kultaukset, jotka jäivät minun huolekseni. Kellossa oli valtava määrä uudelleen veistettyjä irrallisia koristeita, jotka kultasin ja kiinnitin paikoilleen. Kellotaulun lasin ympärillä olevassa kehyksessä oli vielä jäljellä alkuperäinen, mutta paikoittain irronnut kultaus. Kehykseen tein kiinnityksiä ja lisäyksiä, joilla alkuperäinen kultaus saatiin säilytettyä.

Perinteinen kultaus on varsin hidasta ja tarkkaa puuhaa. Kaappikello pääsi vasta vuodenvaihteessa takaisin kotiin, jossa se näytti upeammalta kuin uskalsin odottaa. Aidolla kullalla tehnyt pinnat heijastavat voimakkaasti valoa lyöntimetalleihin verrattuna.

Olen tehnyt kultauksia jonkin verran ja joka kerta oppinut uutta. Blogin puolelle ajattelin koota yksinkertaiset ja helpot ohjeet perinteiseen kultaukseen. Samalla kertoa myös muutaman oman vinkkini. Luvassa siis kultaa ja kimallusta!

3. maaliskuuta 2017 / Yhteistyö

Lundian laatikosto ja Tikkurilan Taika

Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila

Pääsin suunnittelemaan ja toteuttamaan ystäväni poikien huoneessa olevan Lundian laatikoston muutoksen. Vanha Lundia kaipasi piristystä ja uutta ilmettä poikien huoneessa. Maaliksi valikoitui Tikkurilan Taika Helmiäismaali ja sävyksi raikas Hydra 2021. Helmiäismaali heijastaa kauniisti valoa ja lopputulos oli rauhallisempi kuin osasin odottaa. Taika maaleille on oma värikarttansa, josta löytyy erittäin kauniita sävyjä hopean- ja kullanhohtoisina.

Laatikosta odottaa vielä verstaalla kotiin pääsyä, mutta kuvien perusteella pojat ovat ainakin innostuneet Lundian uudesta ilmeestä!

Liikkeelle lähdin tämän näköisen laatikoston kanssa. Laatikoston pinta oli likainen ja kolhuinen eli se vaati kevyen puhdistuksen, hionnan sekä paikoittain hieman kittiä ennen maalausta. Usein käytän tämänlaisissa maalauksissa Tikkurilan Otexia varsinaisen maalin alla, mutta Taika tarttui hyvin hiottuun pintaan ja on pysynytkin hyvin kiinni. Välillä pärjää siis vähemmälläkin!

Vesiohenteinen Tikkurilan Taika Helmiäismaali oli mukavan helppo käyttää. Normaalisti verstaalla läträtään voimakkaan hajuisilla liuottimilla ja öljypohjaisilla perinnemaaleilla. Tämä projekti oli mukavaa vaihtelua hengitysteille ja työvälineetkin puhdistuivat nopeasti pelkällä vedellä. Vastaavan projektin pystyy siis hyvin toteuttamaan myös kotona.

Tarkemmat ohjeet toteutukseen löydät tästä.

Mitä pidätte lopputuloksesta? Ja miten onnistui lastenhuoneen stailaus lapsettomalta naiselta?

Kiitos vielä Porvoolaiselle Finformille tuotteiden lainaamisesta kuvauksiin!

2. maaliskuuta 2017 / Huonekalurestaurointi

Thonet tuolin kunnostus

Edellisessä postauksessa mainitsemani Thonet tuolin kanssa lähdettiin liikkeelle tämän näköisissä merkeissä. Istuinvanerista puuttui palanen ja koko tuoli oli kauttaaltaan paksun petsilakan peitossa. En henkilökohtaisesti pidä lainkaan petsilakoista, jotka jättävät aina jokseenkin muovisen lopputuloksen. Lakan seassa oleva petsi ei imeydy puun vaan jää puun pinnalle. Petsiä pelkästään puulle levittäessä syntyy sävy, johon vaikuttaa myös puu. Puun oma sävy siis korostuu, samoin puulajin tekstuuri, kun väri imeytyy puuhun eikä jää vain pinnalle.

Thonetin restaurointi alkoi tuolin purkamisella. Omaa työtä nopeuttaa ja helpottaa aina jos tuolin saa osiin. Miettikää tässäkin kohtaa hiomista jokaisesta liitoskohdasta. Hion ensimmäisen pinnan yleensä koneella ja viimeiset käsin. Osissa olevan tuolin kanssa työ menee nopeammin ja lopputulos on siistimpi.

Uusi istuinvaneri on sävytetty vesipetsillä samaan sävyyn rungon kanssa. Sävynä on käytetty antiikkipetsiä, joka vain käytännössä patinoi puun. Thonetin istuinvanerit ovat yleensä 3-4 millimetrin vahvuisia ja näitä saa uusia usein. Vanerin irrotessa reunoista heikkenee samalla vanerin kestävyys painon jakautuessa epätasaisesti. Usein istuimet menevät rikki säilytyksessä ja saadessaan kosteutta. Thonetin leimat ovat onneksi rungossa eli näitä istuimia voi hyvin vaihtaa leimoja menettämättä.

Thonetin pinta on värjätty öljypetsillä. Öljypetsejä löytyy myös valmiina, mutta teen asiakastöihin värit aina itse. Näin löytyy parhaiten alkuperäistä vastaava sävy. Öljypetsi on miellyttävä käyttää ja sillä saa mielestäni kauniimman lopputuloksen vanhojen kalusteiden kanssa. Vanhassa pinnassa on usein jälkiä, joihin vesipetsi ei edes tartu ja näin ollen vain korostaa niitä. Öljypetsillä näitä kohtia pystyy taas hyvin häivyttämään.

Tämän näköinen tästä Thonetista tuli. Sävy punertaa kuvissa hieman todellisuutta enemmän. Pintaan on öljypetsin päälle laitettu väritön sellakka. Sellakkapinta on lopuksi vielä vahattu. Vahalla saadaan kosteuden arkaan sellakkaan kestävyyttä ja kaunis himmeä kiilto.