20. maaliskuuta 2017

Pari sanaa elämästä



Tämä on varmasti henkilökohtaisin teksti, jonka olen koskaan blogiin kirjoittanut. Olen tätä pyöritellyt mielessäni ja miettinyt ajankohtaa useamman kuukauden. En ole blogissa kovin henkilökohtaisia asioita tuonut koskaan esille, mutta nyt on on tilanne jota en voi kiertää.

Ero. Oma elämä on viime vuoden lopulta asti ollut kasa pahvilaatikoita, kyyneliä ja vähän lisää kyyneliä. Päätös erosta syntyi ennen joulua. Mies oli meistä se vahvempi, joka osasi sanoa ääneen ettei tämä toimi. Tein päätöksen kertoa blogin puolella erosta sitten, kun siltä tuntuu. Se tunne on ollut jo jonkin aikaa, mutta sanojen hakeminen ja niiden muotoileminen on ottanut aikansa. Aiheen avaaminen tuntuu avaavan myös kyynelkanavat vaikka oma elämä on ottanut jo askeleita eteenpäin.

Vuoden lopulla päälle viisikymmentä kiloisesta naisesta katosi jonnekin kuusi kiloa. Henkisen uupumuksen seuraksi liittyi fyysinen väsymys ja voimattomuus. Ero oli raskas päätös raskaalle vuodelle. Vietin vuodenvaihteen yksin reissussa. Suomesta lähtiessä päätin selvitä kaikesta ja mennä eteenpäin vaikka kuinka sattuisi. Illalla hotellihuoneen oven sulkeuduttua valuin seinää pitkin lattialle itkien. Lattialle lyyhistyi nainen, joka ei enää noussut ylös. Ja hyvä näin. Tätä ihmistä en ollut enää pitkään aikaan tunnistanut ja tämän asian kohtaaminen on ollut raskaampaa kuin itse ero. En vielä ole itsekään ymmärtänyt mikä muuttui, mutta se muutos on näkynyt ja tuntunut.

Omaan elämääni on astunut alkaneen vuoden aikana monta ihmistä, jotka eivät varmasti itse ymmärrä omaa merkitystään minulle. Suurin osa näistä ihmisistä on upeita naisia, josta jokainen on pitänyt minua pystyssä, kun en ole siihen itse pystynyt. Muutama joutunut tekemään tätä ihan kirjaimellisesti.

Lopuksi muutama sana ihmiselle, jonka kanssa olen jakanut elämän ja arjen viimeiset viisi vuotta. Olen kiitollinen kaikesta. Olen saanut mahdollisuuksia, luoda upean kodin ja ennen kaikkea rakastaa sinua.

TallennaTallenna
TallennaTallenna

35 kommenttia

  1. Uusi ajanjakso elämässä vie paljon voimia, oikestaan ne kaikki voimat mitkä ihmisestä löytyy. Työnteko auttaa hetkittäin ja luonto hellii kipeää mieltä. Vaikeita hetkiä tulee aaltoina, pysähdy silloin ja huomaa, sekin aalto menee ohitse. Toivotan sinulle valoisaa kevättä ja kaikkea hyvää. Voit myöhemmin katsoa taaksesi ja ajatella; selvisin!

    VastaaPoista
  2. Kosketit kirjoituksellasi, kiitos. Valoa kohti mennään, joka päivä vaikka matkaan mahtuu myös pilvisiä päiviä. Virtuaalihalaus kaimalta Turusta :)

    VastaaPoista
  3. Kun yksi ovi sukeutuu niin toinen avautuu. Elämäniloa ja kaunista kevättä sinulle.
    t.Sirkka

    VastaaPoista
  4. ♥ Sinä olet hyvä just noin! Uuteen kevääseen, ystäväiseni :-)

    VastaaPoista
  5. --♥♥-- koskettava kirjoitus. Voimia sinulle uuden elämän alkuun♥

    VastaaPoista
  6. Voimia!
    Anna itsellesi aikaa. Aikaa surra , aikaa muistella, aikaa kerätä voimia rauhassa.
    Joku päivä huomaat, että kipu hellittää. Valoa kohti!


    VastaaPoista
  7. Erossa menee kaikki palasiksi. Mennyt, tuleva, nykyhetki. Pohjaton olo, josta ei voi kun ponnistaa ylöspäin. Jälkeenpäin ymmärtää, miten syvällä on ollut, kaikki tunteet konkretisoituvat. Itseään pitää rakastaa, tarttua auttavaan käteen, nojata vieressä olevaan olkapäähän. Elämä kantaa <3

    VastaaPoista
  8. Voimia ja myös iloa uuteen elämäntilanteeseen <3

    VastaaPoista
  9. Kaunis kirjoitus. Valoa kevääseesi Sanna!

    VastaaPoista
  10. Särkynyt sydän eheytyy, mutta se ottaa aikansa. Tulee vielä päivä, jolloin olet pakahtua ilosta <3
    T. Hymyä kyynelten läpi

    VastaaPoista
  11. Iso halaus ja voimia tulevaan ❤ Martat huojuu vaan eivät kaadu!

    VastaaPoista
  12. Vaikka nyt heikottaa ja voimasi ovat vähissä, minulla on vahva tunne, että selviät näinkin kovasta ajasta!
    Minäkin haluan uskoa, että tulee vielä päivä, jolloin olet pakahtua ilosta, olet sen ansainnut!!! Kaunista, kantavaa kevättä sinulle!!!

    VastaaPoista
  13. Toivon sinulle kaikkea hyvää! Tuija

    VastaaPoista
  14. Lämpimiä ajatuksia sinulle, Sanna. Pikku hiljaa sydämeen sattuu aina pikkiriikkisen vähemmän. Sanovat, että näitä elämän riepumaton kudelmaan ilmestyviä harmaita raitojakin tarvitaan, jotta kirkkaat ilon värit erottuu.
    terveisin Marja

    VastaaPoista

© Local Artisan. Design by Fearne.