28. helmikuuta 2019

Kunnosta tiikkipinnat ajoissa ja oikein



Tiikkipinnan käsittely on tällä hetkellä yksi isoimmista kysymyksistä restauroinnin- ja sisustuksen somekanavissa. Kysyjiä on siis paljon, neuvojia sitäkin enemmän ja ohjeita laidasta laitaan. Olen ottanut sen linjan, että en puutu ammattilaisena näiden ryhmien keskusteluihin vaikka kuinka hirvittäisi lukea neuvoja joiden tiedän johtavan ei toivottuun lopputulokseen. Ryhmistä löytyy paljon hyviäkin neuvoja, mutta ilman tietoa on vaikea poimia näitä hyviä vinkkejä huonojen joukosta.

Tiikkilipastojen suosio on näkynyt myös verstaalla. Välillä korjailen näitä "hyvillä vinkeillä" itse kunnostettujen kalusteiden pintoja. Korjaustyö voi välillä olla niin iso, että harmittaa asiakkaan puolesta – yhteydenotto ammattilaiseen keskusteluryhmän sijasta olisi voinut tulla huomattavasti halvemmaksi. Lähtökohtaisesti kuluneet pinnat ja vauriot näyttävät aina todellisuutta pahemmilta kuin niiden korjaaminen oikeaoppisesti on.


Tiikkikalusteita kannattaa osata huoltaa jos sellaisen on hankkinut itselleen. Verstaalta asiakkaan matkaan lähtee aina huollon päätteeksi myös ohjeet ja aineet, joilla restaurointityö kestää hyvänä mahdollisimman pitkään. Jos pintahuolto tuntuu tuskalliselta ja vieraalta omassa arjessa kannattaa miettiä kalusteen materiaalia uudelleen. Usein kalusteen säännöllinen öljyäminen unohtuu ja tuntuu liian isolta työltä arjen keskellä. Huollamme kuitenkin muitakin asioita kodissa lähes huomaamatta – kuten uunin puhdistus, kahvinkeittimen kalkinpoisto tai pakastimen sulattaminen. Mikään ei pysy kunnossa ilman asianmukaista huolenpitoa.



Tiikkiöljy levitetään puhtaalle pinnalle nukkaamattoman rätin kanssa. Ylimääräinen öljy pyyhitään pois ja toimenpide toistetaan tarvittaessa. Tiikkiöljyä löytyy jokaisesta rautakaupasta ja usein myös isommista tavarataloista. Lue ohjeet vielä pakkauksesta ennen käyttöä.



Omassa kodissani vanhat kotimaiset tiikkitarjottimet ovat jokapäiväisessä käytössä. Nappaan tarjottimen muutaman kuukauden välein mukaan verstaalle öljyttäväksi. Yllättävän nopeasti kuiva koneellinen ilmanvaihto haihduttaa öljyn pinnoista. Isompi tarjotin sai kaverikseen pienemmän kuvissa näkyvän tarjottimen, jota edellinen omistaja oli ilmeisesti käyttänyt leikkuulautana. Kevyt hionta ja öljy saivat kuitenkin ihmeitä aikaan. Pieni tarjotin on juuri sohvan käsinojan levyinen ja toimii nyt kahvikupin alustana.


Tässä muutama vinkki vielä tiikkipinnan omistajalle


Lakattuakin tiikkipintaa kannattaa öljytä. Tiikkiöljyllä pinta pysyy elämän jäljistä huolimatta siistinä eikä auennut lakkapinta pääse kuivumaan.

Kuiva ja lämmin huoneilma vaatii tiikiltä enemmän. Muista siis öljytä pintoja säännöllisesti ja sen mukaan, mitä esine oikeasti vaatii. Öljyämätön pinta on herkkä ja imee itseensä kaiken muun.

Tiikkiöljy haisee hieman eli herkimmille suosittelen pintojen öljyämistä esimerkiksi ennen reissuun lähtöä, jolloin pinta saa myös kuivua rauhassa.

13. helmikuuta 2019

Kuusi vuotta yrittäjänä


Tässä kuussa vierähtää täyteen kuudes vuoteni yrittäjänä. Viimeisin vuosi on ollut täynnä ihania juttuja ja tietenkin ruuhkaksi asti niitä asiakastöitä joista olen todella kiitollinen. Yrittäjyydestä tässä maassa on paljon negatiivista sanottavaa ja keskustelut somessa pitävät valitettavan negatiivista sävyä yllään. Näistä asioista on toki tärkeä puhua ja niitä pitää tuoda esille. Pelkän negatiivisen vatvominen ei kuitenkaan vie ketään tai mitään mihinkään. Ajattelin siis vaihteeksi listata yrittäjän näkökulmasta oman arkeni sekä elämäni positiivisia paloja.

Vapaus

Vapaudelle löytyy tietenkin vastapainona se vastuu, joka on hyvä olla unohtamatta. En varmasti kuulu kovimpaan tuloluokkaan, mutta olen myös hiljalleen ymmärtänyt tämän tosiasian mukana tulevan vapauden. Olen viimeisten vuosien aikana minimoinut materiaalisia asioita elämässäni, joka on myös vaikuttanut vapauden tunteeseeni erittäin positiivisesti. Tämän vuoden alussa olen ensimmäisen kerran kieltäytynyt isommasta yhteistyömahdollisuudesta, koska koin sen ottavan minulta enemmän kuin antavan. Koen omassa elämässäni isoimman arvon kuitenkin rauhalle ja vapaudelle. Niin kauan kun kaikki muu on tasapainossa en näitä halua myydä mistään hinnasta.

Vapauden valita olen pitänyt mielessä myös asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Haluan tehdä töitä hyvällä ja positiivisella fiiliksellä – tätä odotan myös ihmisiltä joiden kanssa olen tekemisissä. Ongelmatilanteet ovat olleet yllättävän harvinaisia ja on ollut ihana huomata, että kyse ei ole siitä miten ongelmia vältetään vaan miten niitä hoidetaan. Näistä haasteista on tullut usein pitkäaikaisia asiakkaita.


Luovuus

Olen alunperin opiskellut kuvataiteita. Ura kuvataiteilijana jäi kuitenkin restauroinnin jalkoihin, koska yrittäjyys niin luovalla alalla kuin taide tuntui pelottavalta. Tämä on ehkä selkeämpi ammatti, mutta luovuus ei ole kadonnut mihinkään. Tämä näkyy tietenkin käden jäljessäni sekä erityisesti siinä miten poikkeuksellisella tavalla pääsette kurkistamaan työhöni. Olen saanut paljon kiitosta blogin restaurointia pursuavasta sisällöstä ja ehkä myös sen voimalla blogin sisältö on mennyt enemmän myös siihen suuntaan.


Monipuolisuus

Monipuolisuuteen töiden osalta verstaalla vaikuttaa vain asiakas. Töitä tulee onneksi ihan laidasta laitaan. Jokainen asiakas on itselleni yrittäjänä saman arvoinen, mutta tietenkin jotkut huonekalut saavat innostumaan enemmän kuin toiset. Teen myös uudempiin kalusteisiin uusia pintakäsittelyjä tai huollan muuttokuormissa osumaa ottaneita huonekaluja niiden iästä riippumatta. Välillä tulee myös tulipalossa vaurioituneita kalusteita tai ihan vaan muovikassillinen puuosia ihmeteltäväksi.

Restauroinnin lisäksi ja vastapainona teen blogia. Valokuvaan myös muille koko ajan enemmän, joka tuo omaan yrittäjyyteeni monipuolisuutta. Myös Ludwig & Vilgot tuotteet valmistuvat pienissä erissä kaiken tämän ohella.

Ekologisuus

Yksi tärkeimmiksi asioiksi itselleni omassa työssäni on noussut ekologisuus. Restauroinnin vaihtoehtona asiakkaalle olisi usein tavaran muuttuminen tarpeellisesta roskaksi ja uuden tuotteen hankkiminen. Tämä on ihanan konkreettinen tilanne päästä vaikuttamaan yksittäisen ihmisen valintaan, joka vaikuttaa pitkällä ajalla meihin kaikkiin. Sydäntäni lämmittää kovasti se, miten tärkeä asia tämä on myös monelle asiakkaalle.



Oli muuten todella ihana kirjoittaa tämä teksti – sen sijaan, että olisin vaikka avautunut pienyrittäjiin kohdistuvasta verotuksesta tai sairastamisesta yrittäjänä. Nämä asiat ovat varmasti jokaisen yrittäjän mielessä muistuttamattakin. Jokainen päivä ei siis todellakaan ole helppo ja hauska. Nämä positiiviset asiat kannattaa kaivaa mielestä pinnalle silloin, kun ne meinaa arjen keskellä unohtaa.

Haastankin samalla kaikki yrittäjät – alasta riippumatta – kirjoittamaan tämänlaisen listan itselleen etteivät nämä pääsisi unohtumaan arjen keskellä.



Keväälle on muuten tiedossa kaivattuja restaurointikursseja! Infoan sisällöstä ja aikataulusta mahdollisimman pian. Kursseille otetaan vain pieni määrä osallistujia, koska haluan pitää sisällön laadukkaana ja antaa oikeasti aikaa jokaiselle osallistujalle.

Antiikki & Restaurointi Laurila
Yrittäjänkatu 8 K, Porvoo

Instassa verstaan puuhia voi seurata @restaurointilaurila


6. helmikuuta 2019

Pienen koiran talvivarusteet


Taas on se aika vuodesta, kun pieni koira pakenee sänkyyn peiton alle kuullessaan omistajan ottavan ulkoiluvarusteita esille. Vilgotin pahin vihollinen on kylmä ja märkä. Ulkoilu suoritetaan mahdollisimman nopeasti ja erityisen dramaattisesti. Naapuritkin ovat jo tottuneet näkyyn eikä kukaan kysy enää onko jalka poikki, kun eteenpäin mennään korvat luimussa kolmella jalalla pomppien.

Italianvinttikoirissa on eroja, kuten ihmisissäkin, joku tarkenee pidempää kevyemmällä vaatetuksella kuin toinen. Vilgotin kohdalla olen siirtynyt paidoista erilaisiin haalareihin, jolloin koko keho ja erityisesti jalat saavat suojaa. Vilgot kulkee usein matkassani ja saattaa välillä joutua odottelemaan. Kevyessä haalarissa herra pysyy lämpöisenä ja samalla tyytyväisenä.

Moni toteaa meidät nähdessään, ettei tuota (Vilgottia) ole tarkoitettu varmaan näihin olosuhteisiin. Tähän yleensä totean, ettei ihmettelijä itsekään varmaan tarkene kovin hyvin ilman vaatteita ulkona talviaikaan. Oikeissa varusteissa mennään siis molemmat pidempiäkin lenkkejä talvella. Ompelen ja neulon itse Vilgotille paljon vaatteita, mutta osa ostetaan myös suoraan kaupasta. Koosta riippumatta vinttikoiran kanssa vaateostoksilla on hieman haasteita, koska kyseinen rotu on melko huonosti huomioitu peruseläinkauppojen valkoimissa. Osittain myös siksi, että kovin moni valmistaja ei suunnittele tälle erikoisen muotoiselle keholle sopivia vaatteita.


Suurin osa koirille suunnatusta vaatetuksesta isoimmissa eläinkaupoissa on hassuja villapaitoja (akryylista, joka on aika turha materiaali) tai muuten hyviä vaatteita, joista ei vain ole mallin kannalta mitään iloa italiaanolle. Tällä tarkoitan lähinnä liian lyhyitä lahkeita ja matalia tai täysin olemattomia kauluksia.

Kepeä Taival ja DogGear

Tuusulassa varastoa ja satunnaisesti auki olevaa varastomyymälääkin pitävä verkkokauppa Kepeä Taival myy erikokoisille vinttikoirille suunniteltua DogGear merkkiä. Tämä on ollut meidän luottomerkki jo pitkään. Tänä talvena ensimmäistä kertaa käytössä merkin haalari, joka on malliston lämpöisin. Neonkeltainen selkä näkyy hyvin lumessa ja materiaali hylkii vettä. Ainoa miinus on ollut reistaileva vetoketju, mutta toivotaan kyseessä olevan vain yksittäin maanantaikappale. Tästä on reklamoitu jo joulukuussa ja uudestaan viime viikolla. Ongelmatilanteen selvittäminen ei siis ole ollut ihan ongelmatonta ja yhteydenotoista ei ole jäänyt ihan paras mahdollinen fiilis. Toivottavasti saadaan toimiva haalari ennen kevättä.

Ensimmäisissä kuvissa näkyvä haalari on kevyempi puuvillainen collegehaalari, joka meillä on plussakelillä käytössä tai manttelin alla tarvittaessa.

DogGearin kerrastopaitoja Vilgotilla on ollut pennusta asti käytössä. Nämä ovat käteviä sadeasujen alle ja kovemmilla pakkasilla lisänä haalarien alla. Paidoissa Vilgot käyttää koko S2 ja haalareissa S1. DogGearin tuotteissa on enemmän kun hinta ja laatu kohdallaan (viimeisintä haalaria lukuunottamatta). Voisin hyvin maksaa näistä enemmänkin.


+ erittäin kohtuullinen hinta laatuun nähden
+ täydellinen istuvuus ja useita kokoja
+ viimeistelty tuote
+ mahdollisuus käydä varastolla sovittamassa ja saamassa neuvoa tuotteen valinnassa

– ajoittain huono saatavuus
– ei aukkoa valjaille
– asiakaspalvelussa parantamisen varaa (toivottavasti vain meidän kohdalla)




Hurtta

Kotimainen Hurtta on viime vuosina huomioinut vinttikoirat todella mukavasti suunnittelussaan. Tämä on näkynyt muutamassa mallissa, jotka todella istuvat hyvin ainakin italiaanolle. Vilgot sai muutama vuosi sitten Hurtalta ihanan lämpöhaalarin, joka on ollut yksi meidän suosikeista ja edelleen kovan käytön jälkeen kuin uusi. Haalari on todella ohut, mutta lämmin. Sisäpinnalla on kehonlämpöä takaisin heijastava kuviointi. Pieni miinus saumoista, jotka pidemmällä käytöllä alkavat paikoittain hankaamaan karvatonta masua.

Hurtalta löytyy myös meidän suosikki valjaat. Hurtan Adventure valjaat istuvat todella hyvin italiaanolle, jolle valjaiden etsiminen on todella haastavaa puuhaa. Nämä ovat olleet käytössä nyt reilun vuoden – edelleen siistissä kunnossa ja sopivat hyvin talvi- ja kesäkäyttöön. Nämä on siis helppo laittaa myös haalarien päälle.

Edelleenkin toivoisin vähän lisähuomiota kohderyhmälle, joka oikeasti tarvitsee lämpöä ja suojaa läpi vuoden. Tässä myös varmasti ostavin asiakaskunta – yksillä haalareilla ei todellakaan pärjää.


– neuletuotteet akryyliä (kuivuu varmasti nopeasti, mutta ei minkäänlaista lämpöarvoa)

– / + monelle eri rodulle sopivia kokoja ja malleja
+ viimeistellyt tuotteet
+ hyvä saatavuus




Asianmukaisen vaatevarustuksen lisäksi on hyvä muistaa koiran näkyvyys pimeällä. Suurin osa vaatteista on hyvin varustettu heijastimilla, joten niistä ei ole tarvinnut pitää huolta. Heijastimella ei kuitenkaan ole mitään hyötyä, jos vastaan tulevalle ei ole valoa. Valitettavan moni pyöräilijä ajaa ilman valoja. Olen ratkaissut tämän ongelman niin, että pyöränvalot ovat Vilgotilla – valkoinen etuvalo ja punainen takavalo. Haluan myös varmistaa koiran näkyvyyden jos jossain tilanteessa pääsisi karkuun.


Vilgotin päässä näkyvä villainen kauluri on itse tehty ja näitä on muutama tulossa myös myyntiin! Kovemmillakin pakkasilla on tämä neulos pitänyt pienen miehen korvat lämpöisenä. Pysyy myös hyvin paikallaan juostessa toisin kuin fleeceversiot. Kaulurilla saa myös kauluksen haalariin (pitkäkaulaisille roduille usein ihan liian matalat kaulukset vaatteissa). Tossut teen myös itse.

Miten teillä selvitään talvesta koiran kanssa?


© Local Artisan. Design by Fearne.