21. syyskuuta 2019 / Huonekalurestaurointi
Puulelut ja lelujen restaurointi turvallisesti
Astuin elämäni ensimmäisen kerran lastentarvikeliikkeeseen Helsingin Kampissa ennen kuvassa näkyvän siskonpoikani syntymää. Halusin ostaa valmiiksi lahjan, joka olisi turvallinen, kestävä ja hyödyllinen. Jo ensimmäinen liike pursusi ekologisia ja kotimaisia tuotteita kaiken muu ohessa. Näin tuotteita, joita en koskaan ennen ollut nähnyt ja tämä reissu olikin erittäin mielenkiintoinen lapsettomalle ihmiselle. Lapselle on selvästi tarjolla kaikki mahdollinen – enemmän tai vähemmän ekologisena.
Tästä reissusta käteen jäi etsimäni lahja sekä ajatus siitä, miten paljon yksi pieni ihminen tarvitsee ennen kuin edes ymmärtää tarvitsevansa. Vaikka tuotevalikoimassa on paljon ekologisia ja eettisiä tuotteita, jäin myös miettimään kuinka moni näistä on vain ihana turhake. Ekologisuus on kuitenkin valtavan myyvä sana ja vauva on aivan uskomattoman tehokas tapa saada ihminen kuluttamaan ja haluamaan uutta. Huomaan myös itse taistelevani jokaisen suloisen vaatekappaleen ja lelun kohdalla sen tarpeellisuudesta.
Olenkin pyrkinyt ilahduttamaan ja kehittämään tätä pikkumiestä vanhoilla leluilla, tekemisellä sekä vaikka viemällä tuliaisena uuden erilaisen hedelmän ihmeteltäväksi.
Kuinka kunnostaa vanhoja leluja turvallisesti?
Uudempia käytettyjä leluja voi usein puhdistaa helposti vaikka keittämällä. Vanhojen lelujen kanssa kannattaa käyttää hieman harkintaa, koska näissä monen kohdalla ei varmasti päde samanlainen turvallisuus kuin uuden kanssa. Tarkoitan tässä nyt oikeasti vanhempia leluja, jotka on käsin tehty kuten kuvassa näkyvä tamburiini, joka sisältää metalliosia sekä nauloja. Nämä kannattaa antaa vasta vanhemmalla iällä tai pitää koristeena.
Puuleluja myydään edelleen eli vanha puulelu kunnostettuna on erittäin hyvä myös nykylapselle. Puuleluja kunnostaessa kannattaa kuitenkin pitää mielessä muutama asia niin lopputuloksena on turvallinen ja kestävä lelu.
Kaikki lastenlelujen- sekä huonekalujen kanssa käytettävät aineet on hyvä valita sillä ajatuksella, että lapsi saattaa laittaa tavaran suuhun. Käytin itse näiden lelujen restauroinnissa huonekaluvahaa, joka ainesosien puolesta myös leluihin.
Tarkista aina voimalla, että lelujen osat ovat varmasti kunnolla kiinni ja liimaa ne uudelleen jo tarvetta.
Tämän pienen miehen suosikiksi ovat nousseet puiset palapelit, jotka kuulemma puretaan ja kootaan päivittäin. Joku saattaa kokea mustan värin tylsäksi lapselle, mutta lapsi reagoi värien lisäksi myös voimakkaisiin kontrasteihin.
Puinen palapeli on kotimainen ja oli selvästi ollut kovassa käytössä edellisellä omistajallaan. Pinnassa ei ollut muuta pintakäsittely kuin petsi paloissa. Näin palapelin lauta on päässyt nopeasti tummumaan ja likaantumaan. Lauta on hiottu uudelleen ja palat on käsitelty mustalla vahalla.
Vedettävä leluauto sai saman käsittelyn. Vanhat osat käsiteltiin kevyesti messinginsävyisellä maalilla. Vanhan muovinarun tilalle on nyt luonnomateriaalia oleva naru, jonka voi huoletta laittaa suuhun.
Kysymys kuuluukin; ostatko sinä lapselle käytettyjä leluja tai huomioitko lelun materiaalin sen tulevaisuutta ajatellen ostaessasi uutta lelua?
On mielestäni tärkeää, että ensimmäinen lapsi saa myös jotain toiselta perittyä eli käytetyn lelun, vaatteita tai huonekalun. Olisi myös aika muuttaa asennetta sisarukselta perityn tavaran suhteen. Uutuuden ja materiaalin viehätys on kuitenkin yhteiskunnalta ja meiltä aikuisilta opittua.
29. heinäkuuta 2019 / Huonekalurestaurointi
Vaikea valkoinen – miten löytää se oikea sävy?
Osa työtäni huonekalurestauroijana on värien ja niiden sävyjen etsiminen asiakkaiden kalusteisiin. Esineen alkuperän kunnioittaminen rajaa usein värivaihtoehtoja pienemmäksi ja lisänä asiakkaan toive saattaa välillä tehdä tästä hommasta erittäin haastavan. Vaikka värit saa tänä päivänä suoraan purkissa ja värimalleja saa tilattua suoraan kotivelle ei se tunnu helpottavan valintaa edes ammattilaisella. Kyse on kuitenkin aina siitä, mitä kukakin meistä näkee ja missä valossa. Ammattilaisena tulee myös ymmärtää miten sävy muuttuu puupinnalla ajan kanssa.
Suomessa on neljä vuoden aikaa ja samalla näiden mukana muuttuva luonnonvalo. Valon muutos vaikuttaa joidenkin sävyjen kanssa erittäin voimakkaasti ja talvella valittu sävy saattaa kesäaikaan olla jotain ihan muuta. Tämä kannattaa huomioida, mutta samalla muistaa ettei mikään väri ole täydellinen jokaisessa valossa.
Ammattilaisen apuun saa aina turvautua, mutta luota myös omiin silmiisi, tunteeseen ja siihen, että aina voi maalata uudelleen.
Vihattu ja väärin ymmärretty valkoinen
Valkoinen herättää värivalintana voimakkaita tunteita sisustajien parissa – varsinkin jos omasta paletista löytyvä rakkain väri on joku muu kuin valkoinen. Valkoinen koetaan rakastajiensa puolella raikkaaksi, puhtaaksi ja skandinaaviseksi. Vastapuolella valkoinen herättää mielikuvan sairaalasta, mielikuvituksettomuudesta tai vuokra-asunnosta, jossa muuta vaihtoehtoa ei ole ollut. Kokonaan valkoinen koti tuntuu aiheuttavan lähes someraivoa, kun kuva tupsahtaa väärän yleisön kohdalle. Olen välillä jäänyt miettimään koettaisiinko kokonaan keltaisella tai vihreällä kotiaan sisustava yhtä mielikuvituksettomaksi? Onko kyse siis väristä vai värien määrästä?
Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokainen meistä näkee ja kokee värit omalla tavallaan. Valkoinen ei myöskään ole aina automaattisesti väärä valinta vanhassa kalusteessa. Valkoista on käytetty siis ennen meitäkin. Nämä valkoiset ovat ajan kanssa patinoituneet ja usein alunperin jo sävytettyjä.
Valkoinen on muutakin kuin maalikaupan A-pohja.
Omalla kohdallani kotini on täynnä luonnonsävyjä valkoisesta, harmaan kautta siniseen. Täällä en kaipaa ympärilleni ylimääräisiä ärsykkeitä värien tai kuvioiden muodossa. Oma kotini on kuin luonnonsävyistä koostuva linnunpesä, jonne on helppo upota lepäämään. Koti oven ulkopuolella saatan taas tulla vastaan keltainen sadetakki päällä – välillä aurinkoisenakin päivänä.
Mikä tekee valkoisen sävyn valinnasta niin vaikeaa?
Jos kodissa on valmiiksi vanhoja valkoisia pintoja kannattaa uudet valkoiset valita näiden mukaan. Kuten kaikista väreistä myös valkoisesta löytyy eri sävyjä kylmästä lämpöiseen. Juuri tämä tekee valkoisesta vaikean. Jokainen meistä on varmasti joskus yhdistänyt kaksi valkoista vaatetta, jotka erikseen näyttävät hyvältä. Vierekkäin tilanne saattaa olla aivan toinen ja korostua tietyssä valossa vielä pahemmaksi. Kylmä ja taittamaton valkoinen luonnon valkoisen vieressä saa pehmeän valkoisen näyttämään keltaiselta. Käytä siis aina samaa lämpötilaa valkoisissa, jotka ovat vierekkäin.
Ympäristö vaikuttaa siis paljon sävy valintaan. Myös alle jäävä pinta kannattaa huomioida, jos maalipinta ei ole täysin peittävä. Kuultava pinta tekee yleensä – viimeistään ajan kanssa – ikävän tempun ja alkaa esimerkiksi männyn kohdalla muuttumaan vaaleanpunaiseksi. Oksakohdat sekä mahdolliset vanhat kosteusvauriot kannattaa huomioida, koska ne saattavat puskea maalipinnan läpi ajan kanssa. Näihin apuna toimii kohtien käsittely erikseen pinnan sulkevilla maaleilla (tai sellakalla) ja kunnon pohjamaalaus. Pohjamaalaus myös usein paljastaa nämä kohdat ennen varsinaista maalipintaa, jolloin korjaus on vielä helpompaa.
Ottossonin mattapellavaöljymaali valkoisena yllä olevassa mallipalassa. Alla oleva kaappikello on maalattu samalla maalilla (vasemmalla) ja patinoitu lopuksi. Oikealla kaappikello ennen restaurointia.
Omat suosikit ja vinkit
Omat valkoisen sävysuosikit ovat ehdottomasti Tikkurilan Talkki sekä Lumikko, jos puhutaan valmiista maalikartoista. Näitä suosittelen myös usein asiakkaille. Talkki menee jo beigen puolelle, mutta on käytännössä isolla pinnalla valkoinen. Talkki on hyvä valinta silloin, kun muut valkoiset tuntuvat liian kylmiltä tai kovilta.
Jos kalusteen tyyli vain sallii, suosittelen aina patinoimaan uuden valkoisen pinnan. Patinointia kannattaa kuitenkin tehdä harkiten ja harjoitellen, koska kalusteen saa helposti myös patinoitua pilalle. Patinoinnin ei ole tarkoitus näkyä – tämä on hyvä pitää mielessä. Valkoisen patinointiin sopii parhaiten vihreä umbra.
Kuultovalkoisien kanssa haasteena ovat puumateriaalien omat sävyt. Esimerkiksi mänty muuttuu yleensä vaaleanpunaiseksi. Onnistunut sävy vaatii paljon kerroksia ja mahdollisesti pinnan sävyn taittamisen ennen varsinaista valkoista kuultoa. Itse kierrän valkoiset kuultosävyt kaukaa.
Vanhemmalle kalusteelle maalivinkkinä ylläolevassa kaappikellossa näkyvä Ottossonin mattapellavaöljymaali. Maalia myy Porvoossa sekä verkkokaupan kautta Kymin Palokärki.
Koemaalaus, koemaalaus ja koemaalaus. Mikään ei kerro enemmän kuin pienen tai vähän isomman väriruudun maalaaaminen. Tämä voi tuntua työläältä, mutta saattaa säästää isolta hommalta ja monelta maalipurkista.
Mikä on sinun valkoinen?
24. maaliskuuta 2019 / Porvoo, Yhteistyö
Raksamessut Porvoossa 30.-31.3
Ensi viikolla järjestetään järjestetään Porvoossa rakennus- ja sisustusalan messut Uusimaa Areenalla. Tapahtuma on kaksi päiväinen ja kävijöille ilmainen. Kaksi päiväisillä messuilla on mahdollisuus tutustua paikallisiin tekijöihin, osaajiin ja ammattilaisiin saman katon alla.
Meillä on Porvoolaisen Pilke Interiorin kanssa yhteinen osasto (B10). Olen restauroinut osaston kalusteet, jotka ovat kaikki myös myynnissä. Lisäksi osastolla on restauroimani Artekin 69 -tuoli arvottavana. Tuoli on ollut hurjassa kunnossa ja vaati täyden restauroinnin ollakseen taas käyttökuntoinen kaluste. Istuin on maalattu Tikkurilan Angora -sävyllä ja muut osat on lakattu uudelleen käyttöä kestäväksi. Jos siis haaveissa on Artekin kaluste kotiin kannattaa poiketa osallistumassa arvontaan! Arvontaan pystyy osallistumaan pelkästään paikan päällä poikkeamalla. Tuolista tulossa lisää blogin puolelle vielä ensi viikolla.
Osastomme restauroiduista kalusteista yksi on vanha ja todella iso tarjoiluvaunu, joka on odottanut kunnostusta jo pitkään. Runko sai uuden maalipinnan ja vanhat kovalevyt vaihdettiin vaneriin. Ensimmäisessä kuvassa näkyvä tarjoiluvaunu tulee siis näyttämään aivan joltain muulta osastolla. Osastoltamme löytyy myös kotimainen tuolisarja sekä muutama muu yksittäinen kaluste.
Osastomme restauroiduista kalusteista yksi on vanha ja todella iso tarjoiluvaunu, joka on odottanut kunnostusta jo pitkään. Runko sai uuden maalipinnan ja vanhat kovalevyt vaihdettiin vaneriin. Ensimmäisessä kuvassa näkyvä tarjoiluvaunu tulee siis näyttämään aivan joltain muulta osastolla. Osastoltamme löytyy myös kotimainen tuolisarja sekä muutama muu yksittäinen kaluste.
Raksamessuilta löydät rakennus- ja sisustusalan ammattilaiset sekä paljon muuta tapahtumaa koko viikonlopun ajan. Meidän osastolle voit tulla kysymään kaikesta kodin remontoinnista kalusteiden restaurointiin. Osastolta löytyy myös paikallisen sisustusliike Finformin tuotteita. Toivottavasti nähdään ensi viikonloppuna mahdollisimman monen kanssa!
Raksa Porvoo 2019
La 30.3 klo 10-17
Su 31.3 klo 12-17
Pilke Interior x Antiikki & Restaurointi Laurila – Osasto B10
Uusimaa Areena, Jääkiekkotie 4 Porvoo
Raksa Porvoo 2019
La 30.3 klo 10-17
Su 31.3 klo 12-17
Pilke Interior x Antiikki & Restaurointi Laurila – Osasto B10
Uusimaa Areena, Jääkiekkotie 4 Porvoo
4. maaliskuuta 2019 / Huonekalurestaurointi, Porvoo
Kevään restaurointikurssit
Keväälle on nyt lyöty lukkoon kaksi kurssia! Ensimmäisenä verstaalla pidetään kahden päivän pituinen kurssi, jossa pääsee aloittamaan isomman projektin tai tekemään pienemmän restaurointityön valmiiksi. Tavoitteena on saada ensisijaisesti oma restaurointiprojekti oikeaoppisesti käyntiin ja välttää turhat virheet työn edetessä. Nyt ei siis tarvitse stressata onko työ liian iso tai pieni kurssille. Fyysisesti iso kokoisista töistä sovitaan erikseen ettei tila mene liian ahtaaksi.
Startti kesän restaurointiprojektille
13.-14.4 ( La klo 10-15 - Su klo 10-14)
Kahden päivän restaurointikurssilla pääset aloittamaan isomman projektin, jota pystyt jatkamaan ohjeiden kanssa kesän aikana. Kurssi ei vaadi aiempaa kokemusta restauroinnista.
Kurssin hinta 189,00e
(ei sisällä materiaaleja)
Huonekalujen huolto
27.4 klo 10-13
Löytyykö kotoa muuten hyväkuntoisia, mutta elämää nähneitä pintoja? Repsottaako viilutuksen reuna uhkaavasti? Kurssilla käydään läpi pienien vaurioiden paikkaamista, eri pintakäsittelyjä sekä niiden huoltamista kotioloissa. Esittelyssä eri tuotteita, joita mahdollista ostaa myös kotiin.
Mukaan voi tulla ilman kalustetta tai kalusteen kanssa. Kurssille on varattu hyviä esimerkkejä kunnostettavista pinnoista, joihin jokainen pääsee kokeilemaan tekniikoita. Kurssi ei vaadi aiempaa kokemusta restauroinnista.
Kurssin hinta 96,00e
–
Sitovat ilmoittaumiset 31.3 mennessä sähköpostitse antiikki@restaurointilaurila.fi
Molemmille kursseille otetaan maksimissaan kuusi osallistujaa. Pienen osallistujamäärän kanssa jokainen saa enemmän henkilökohtaista opetusta ja neuvontaa juuri omaan projektiinsa. Kerro ilmoittautuessa millainen kaluste on mukanasi tulossa (yhden päivän kurssi ei vaadi omaa kalustetta). Muista ilmoittaa myös yhteystietosi laskutusta varten.
Kurssimaksu sisältää opetuksen, työkalut (myös omat työkalut saa ottaa) sekä kahvitauon (muista ilmoittaa jos ruokavaliossa huomioitavaa). Materiaalit laskutetaan kurssilla (vain korttimaksu). Verstaalle kuivumaan jäävien kalusteiden nouto seuraavalla viikolla sovitusti.
Tervetuloa oppimaan ja nauttimaan restauroinnista!
Tervetuloa oppimaan ja nauttimaan restauroinnista!
28. helmikuuta 2019 / DIY, Huonekalurestaurointi
Kunnosta tiikkipinnat ajoissa ja oikein
Tiikkipinnan käsittely on tällä hetkellä yksi isoimmista kysymyksistä restauroinnin- ja sisustuksen somekanavissa. Kysyjiä on siis paljon, neuvojia sitäkin enemmän ja ohjeita laidasta laitaan. Olen ottanut sen linjan, että en puutu ammattilaisena näiden ryhmien keskusteluihin vaikka kuinka hirvittäisi lukea neuvoja joiden tiedän johtavan ei toivottuun lopputulokseen. Ryhmistä löytyy paljon hyviäkin neuvoja, mutta ilman tietoa on vaikea poimia näitä hyviä vinkkejä huonojen joukosta.
Tiikkilipastojen suosio on näkynyt myös verstaalla. Välillä korjailen näitä "hyvillä vinkeillä" itse kunnostettujen kalusteiden pintoja. Korjaustyö voi välillä olla niin iso, että harmittaa asiakkaan puolesta – yhteydenotto ammattilaiseen keskusteluryhmän sijasta olisi voinut tulla huomattavasti halvemmaksi. Lähtökohtaisesti kuluneet pinnat ja vauriot näyttävät aina todellisuutta pahemmilta kuin niiden korjaaminen oikeaoppisesti on.
Tiikkikalusteita kannattaa osata huoltaa jos sellaisen on hankkinut itselleen. Verstaalta asiakkaan matkaan lähtee aina huollon päätteeksi myös ohjeet ja aineet, joilla restaurointityö kestää hyvänä mahdollisimman pitkään. Jos pintahuolto tuntuu tuskalliselta ja vieraalta omassa arjessa kannattaa miettiä kalusteen materiaalia uudelleen. Usein kalusteen säännöllinen öljyäminen unohtuu ja tuntuu liian isolta työltä arjen keskellä. Huollamme kuitenkin muitakin asioita kodissa lähes huomaamatta – kuten uunin puhdistus, kahvinkeittimen kalkinpoisto tai pakastimen sulattaminen. Mikään ei pysy kunnossa ilman asianmukaista huolenpitoa.
Tiikkiöljy levitetään puhtaalle pinnalle nukkaamattoman rätin kanssa. Ylimääräinen öljy pyyhitään pois ja toimenpide toistetaan tarvittaessa. Tiikkiöljyä löytyy jokaisesta rautakaupasta ja usein myös isommista tavarataloista. Lue ohjeet vielä pakkauksesta ennen käyttöä.
Omassa kodissani vanhat kotimaiset tiikkitarjottimet ovat jokapäiväisessä käytössä. Nappaan tarjottimen muutaman kuukauden välein mukaan verstaalle öljyttäväksi. Yllättävän nopeasti kuiva koneellinen ilmanvaihto haihduttaa öljyn pinnoista. Isompi tarjotin sai kaverikseen pienemmän kuvissa näkyvän tarjottimen, jota edellinen omistaja oli ilmeisesti käyttänyt leikkuulautana. Kevyt hionta ja öljy saivat kuitenkin ihmeitä aikaan. Pieni tarjotin on juuri sohvan käsinojan levyinen ja toimii nyt kahvikupin alustana.
Tässä muutama vinkki vielä tiikkipinnan omistajalle
Lakattuakin tiikkipintaa kannattaa öljytä. Tiikkiöljyllä pinta pysyy elämän jäljistä huolimatta siistinä eikä auennut lakkapinta pääse kuivumaan.
Kuiva ja lämmin huoneilma vaatii tiikiltä enemmän. Muista siis öljytä pintoja säännöllisesti ja sen mukaan, mitä esine oikeasti vaatii. Öljyämätön pinta on herkkä ja imee itseensä kaiken muun.
Tiikkiöljy haisee hieman eli herkimmille suosittelen pintojen öljyämistä esimerkiksi ennen reissuun lähtöä, jolloin pinta saa myös kuivua rauhassa.
13. helmikuuta 2019 / Huonekalurestaurointi
Kuusi vuotta yrittäjänä
Tässä kuussa vierähtää täyteen kuudes vuoteni yrittäjänä. Viimeisin vuosi on ollut täynnä ihania juttuja ja tietenkin ruuhkaksi asti niitä asiakastöitä joista olen todella kiitollinen. Yrittäjyydestä tässä maassa on paljon negatiivista sanottavaa ja keskustelut somessa pitävät valitettavan negatiivista sävyä yllään. Näistä asioista on toki tärkeä puhua ja niitä pitää tuoda esille. Pelkän negatiivisen vatvominen ei kuitenkaan vie ketään tai mitään mihinkään. Ajattelin siis vaihteeksi listata yrittäjän näkökulmasta oman arkeni sekä elämäni positiivisia paloja.
Vapaus
Vapaudelle löytyy tietenkin vastapainona se vastuu, joka on hyvä olla unohtamatta. En varmasti kuulu kovimpaan tuloluokkaan, mutta olen myös hiljalleen ymmärtänyt tämän tosiasian mukana tulevan vapauden. Olen viimeisten vuosien aikana minimoinut materiaalisia asioita elämässäni, joka on myös vaikuttanut vapauden tunteeseeni erittäin positiivisesti. Tämän vuoden alussa olen ensimmäisen kerran kieltäytynyt isommasta yhteistyömahdollisuudesta, koska koin sen ottavan minulta enemmän kuin antavan. Koen omassa elämässäni isoimman arvon kuitenkin rauhalle ja vapaudelle. Niin kauan kun kaikki muu on tasapainossa en näitä halua myydä mistään hinnasta.
Vapauden valita olen pitänyt mielessä myös asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Haluan tehdä töitä hyvällä ja positiivisella fiiliksellä – tätä odotan myös ihmisiltä joiden kanssa olen tekemisissä. Ongelmatilanteet ovat olleet yllättävän harvinaisia ja on ollut ihana huomata, että kyse ei ole siitä miten ongelmia vältetään vaan miten niitä hoidetaan. Näistä haasteista on tullut usein pitkäaikaisia asiakkaita.
Luovuus
Olen alunperin opiskellut kuvataiteita. Ura kuvataiteilijana jäi kuitenkin restauroinnin jalkoihin, koska yrittäjyys niin luovalla alalla kuin taide tuntui pelottavalta. Tämä on ehkä selkeämpi ammatti, mutta luovuus ei ole kadonnut mihinkään. Tämä näkyy tietenkin käden jäljessäni sekä erityisesti siinä miten poikkeuksellisella tavalla pääsette kurkistamaan työhöni. Olen saanut paljon kiitosta blogin restaurointia pursuavasta sisällöstä ja ehkä myös sen voimalla blogin sisältö on mennyt enemmän myös siihen suuntaan.
Monipuolisuus
Monipuolisuuteen töiden osalta verstaalla vaikuttaa vain asiakas. Töitä tulee onneksi ihan laidasta laitaan. Jokainen asiakas on itselleni yrittäjänä saman arvoinen, mutta tietenkin jotkut huonekalut saavat innostumaan enemmän kuin toiset. Teen myös uudempiin kalusteisiin uusia pintakäsittelyjä tai huollan muuttokuormissa osumaa ottaneita huonekaluja niiden iästä riippumatta. Välillä tulee myös tulipalossa vaurioituneita kalusteita tai ihan vaan muovikassillinen puuosia ihmeteltäväksi.
Restauroinnin lisäksi ja vastapainona teen blogia. Valokuvaan myös muille koko ajan enemmän, joka tuo omaan yrittäjyyteeni monipuolisuutta. Myös Ludwig & Vilgot tuotteet valmistuvat pienissä erissä kaiken tämän ohella.
Ekologisuus
Yksi tärkeimmiksi asioiksi itselleni omassa työssäni on noussut ekologisuus. Restauroinnin vaihtoehtona asiakkaalle olisi usein tavaran muuttuminen tarpeellisesta roskaksi ja uuden tuotteen hankkiminen. Tämä on ihanan konkreettinen tilanne päästä vaikuttamaan yksittäisen ihmisen valintaan, joka vaikuttaa pitkällä ajalla meihin kaikkiin. Sydäntäni lämmittää kovasti se, miten tärkeä asia tämä on myös monelle asiakkaalle.
Oli muuten todella ihana kirjoittaa tämä teksti – sen sijaan, että olisin vaikka avautunut pienyrittäjiin kohdistuvasta verotuksesta tai sairastamisesta yrittäjänä. Nämä asiat ovat varmasti jokaisen yrittäjän mielessä muistuttamattakin. Jokainen päivä ei siis todellakaan ole helppo ja hauska. Nämä positiiviset asiat kannattaa kaivaa mielestä pinnalle silloin, kun ne meinaa arjen keskellä unohtaa.
Haastankin samalla kaikki yrittäjät – alasta riippumatta – kirjoittamaan tämänlaisen listan itselleen etteivät nämä pääsisi unohtumaan arjen keskellä.
–
Keväälle on muuten tiedossa kaivattuja restaurointikursseja! Infoan sisällöstä ja aikataulusta mahdollisimman pian. Kursseille otetaan vain pieni määrä osallistujia, koska haluan pitää sisällön laadukkaana ja antaa oikeasti aikaa jokaiselle osallistujalle.
Antiikki & Restaurointi Laurila
Yrittäjänkatu 8 K, Porvoo
Instassa verstaan puuhia voi seurata @restaurointilaurila
6. helmikuuta 2019 / Lifestyle
Pienen koiran talvivarusteet
Taas on se aika vuodesta, kun pieni koira pakenee sänkyyn peiton alle kuullessaan omistajan ottavan ulkoiluvarusteita esille. Vilgotin pahin vihollinen on kylmä ja märkä. Ulkoilu suoritetaan mahdollisimman nopeasti ja erityisen dramaattisesti. Naapuritkin ovat jo tottuneet näkyyn eikä kukaan kysy enää onko jalka poikki, kun eteenpäin mennään korvat luimussa kolmella jalalla pomppien.
Italianvinttikoirissa on eroja, kuten ihmisissäkin, joku tarkenee pidempää kevyemmällä vaatetuksella kuin toinen. Vilgotin kohdalla olen siirtynyt paidoista erilaisiin haalareihin, jolloin koko keho ja erityisesti jalat saavat suojaa. Vilgot kulkee usein matkassani ja saattaa välillä joutua odottelemaan. Kevyessä haalarissa herra pysyy lämpöisenä ja samalla tyytyväisenä.
Moni toteaa meidät nähdessään, ettei tuota (Vilgottia) ole tarkoitettu varmaan näihin olosuhteisiin. Tähän yleensä totean, ettei ihmettelijä itsekään varmaan tarkene kovin hyvin ilman vaatteita ulkona talviaikaan. Oikeissa varusteissa mennään siis molemmat pidempiäkin lenkkejä talvella. Ompelen ja neulon itse Vilgotille paljon vaatteita, mutta osa ostetaan myös suoraan kaupasta. Koosta riippumatta vinttikoiran kanssa vaateostoksilla on hieman haasteita, koska kyseinen rotu on melko huonosti huomioitu peruseläinkauppojen valkoimissa. Osittain myös siksi, että kovin moni valmistaja ei suunnittele tälle erikoisen muotoiselle keholle sopivia vaatteita.
Suurin osa koirille suunnatusta vaatetuksesta isoimmissa eläinkaupoissa on hassuja villapaitoja (akryylista, joka on aika turha materiaali) tai muuten hyviä vaatteita, joista ei vain ole mallin kannalta mitään iloa italiaanolle. Tällä tarkoitan lähinnä liian lyhyitä lahkeita ja matalia tai täysin olemattomia kauluksia.
Kepeä Taival ja DogGear
Tuusulassa varastoa ja satunnaisesti auki olevaa varastomyymälääkin pitävä verkkokauppa Kepeä Taival myy erikokoisille vinttikoirille suunniteltua DogGear merkkiä. Tämä on ollut meidän luottomerkki jo pitkään. Tänä talvena ensimmäistä kertaa käytössä merkin haalari, joka on malliston lämpöisin. Neonkeltainen selkä näkyy hyvin lumessa ja materiaali hylkii vettä. Ainoa miinus on ollut reistaileva vetoketju, mutta toivotaan kyseessä olevan vain yksittäin maanantaikappale. Tästä on reklamoitu jo joulukuussa ja uudestaan viime viikolla. Ongelmatilanteen selvittäminen ei siis ole ollut ihan ongelmatonta ja yhteydenotoista ei ole jäänyt ihan paras mahdollinen fiilis. Toivottavasti saadaan toimiva haalari ennen kevättä.
Ensimmäisissä kuvissa näkyvä haalari on kevyempi puuvillainen collegehaalari, joka meillä on plussakelillä käytössä tai manttelin alla tarvittaessa.
DogGearin kerrastopaitoja Vilgotilla on ollut pennusta asti käytössä. Nämä ovat käteviä sadeasujen alle ja kovemmilla pakkasilla lisänä haalarien alla. Paidoissa Vilgot käyttää koko S2 ja haalareissa S1. DogGearin tuotteissa on enemmän kun hinta ja laatu kohdallaan (viimeisintä haalaria lukuunottamatta). Voisin hyvin maksaa näistä enemmänkin.
+ erittäin kohtuullinen hinta laatuun nähden
+ täydellinen istuvuus ja useita kokoja
+ viimeistelty tuote
+ mahdollisuus käydä varastolla sovittamassa ja saamassa neuvoa tuotteen valinnassa
– ajoittain huono saatavuus
– ei aukkoa valjaille
– asiakaspalvelussa parantamisen varaa (toivottavasti vain meidän kohdalla)
Hurtta
Kotimainen Hurtta on viime vuosina huomioinut vinttikoirat todella mukavasti suunnittelussaan. Tämä on näkynyt muutamassa mallissa, jotka todella istuvat hyvin ainakin italiaanolle. Vilgot sai muutama vuosi sitten Hurtalta ihanan lämpöhaalarin, joka on ollut yksi meidän suosikeista ja edelleen kovan käytön jälkeen kuin uusi. Haalari on todella ohut, mutta lämmin. Sisäpinnalla on kehonlämpöä takaisin heijastava kuviointi. Pieni miinus saumoista, jotka pidemmällä käytöllä alkavat paikoittain hankaamaan karvatonta masua.
Hurtalta löytyy myös meidän suosikki valjaat. Hurtan Adventure valjaat istuvat todella hyvin italiaanolle, jolle valjaiden etsiminen on todella haastavaa puuhaa. Nämä ovat olleet käytössä nyt reilun vuoden – edelleen siistissä kunnossa ja sopivat hyvin talvi- ja kesäkäyttöön. Nämä on siis helppo laittaa myös haalarien päälle.
Edelleenkin toivoisin vähän lisähuomiota kohderyhmälle, joka oikeasti tarvitsee lämpöä ja suojaa läpi vuoden. Tässä myös varmasti ostavin asiakaskunta – yksillä haalareilla ei todellakaan pärjää.
– neuletuotteet akryyliä (kuivuu varmasti nopeasti, mutta ei minkäänlaista lämpöarvoa)
– / + monelle eri rodulle sopivia kokoja ja malleja
+ viimeistellyt tuotteet
+ hyvä saatavuus
Asianmukaisen vaatevarustuksen lisäksi on hyvä muistaa koiran näkyvyys pimeällä. Suurin osa vaatteista on hyvin varustettu heijastimilla, joten niistä ei ole tarvinnut pitää huolta. Heijastimella ei kuitenkaan ole mitään hyötyä, jos vastaan tulevalle ei ole valoa. Valitettavan moni pyöräilijä ajaa ilman valoja. Olen ratkaissut tämän ongelman niin, että pyöränvalot ovat Vilgotilla – valkoinen etuvalo ja punainen takavalo. Haluan myös varmistaa koiran näkyvyyden jos jossain tilanteessa pääsisi karkuun.
Vilgotin päässä näkyvä villainen kauluri on itse tehty ja näitä on muutama tulossa myös myyntiin! Kovemmillakin pakkasilla on tämä neulos pitänyt pienen miehen korvat lämpöisenä. Pysyy myös hyvin paikallaan juostessa toisin kuin fleeceversiot. Kaulurilla saa myös kauluksen haalariin (pitkäkaulaisille roduille usein ihan liian matalat kaulukset vaatteissa). Tossut teen myös itse.
Miten teillä selvitään talvesta koiran kanssa?
Suurin osa koirille suunnatusta vaatetuksesta isoimmissa eläinkaupoissa on hassuja villapaitoja (akryylista, joka on aika turha materiaali) tai muuten hyviä vaatteita, joista ei vain ole mallin kannalta mitään iloa italiaanolle. Tällä tarkoitan lähinnä liian lyhyitä lahkeita ja matalia tai täysin olemattomia kauluksia.
Kepeä Taival ja DogGear
Tuusulassa varastoa ja satunnaisesti auki olevaa varastomyymälääkin pitävä verkkokauppa Kepeä Taival myy erikokoisille vinttikoirille suunniteltua DogGear merkkiä. Tämä on ollut meidän luottomerkki jo pitkään. Tänä talvena ensimmäistä kertaa käytössä merkin haalari, joka on malliston lämpöisin. Neonkeltainen selkä näkyy hyvin lumessa ja materiaali hylkii vettä. Ainoa miinus on ollut reistaileva vetoketju, mutta toivotaan kyseessä olevan vain yksittäin maanantaikappale. Tästä on reklamoitu jo joulukuussa ja uudestaan viime viikolla. Ongelmatilanteen selvittäminen ei siis ole ollut ihan ongelmatonta ja yhteydenotoista ei ole jäänyt ihan paras mahdollinen fiilis. Toivottavasti saadaan toimiva haalari ennen kevättä.
Ensimmäisissä kuvissa näkyvä haalari on kevyempi puuvillainen collegehaalari, joka meillä on plussakelillä käytössä tai manttelin alla tarvittaessa.
DogGearin kerrastopaitoja Vilgotilla on ollut pennusta asti käytössä. Nämä ovat käteviä sadeasujen alle ja kovemmilla pakkasilla lisänä haalarien alla. Paidoissa Vilgot käyttää koko S2 ja haalareissa S1. DogGearin tuotteissa on enemmän kun hinta ja laatu kohdallaan (viimeisintä haalaria lukuunottamatta). Voisin hyvin maksaa näistä enemmänkin.
+ erittäin kohtuullinen hinta laatuun nähden
+ täydellinen istuvuus ja useita kokoja
+ viimeistelty tuote
+ mahdollisuus käydä varastolla sovittamassa ja saamassa neuvoa tuotteen valinnassa
– ajoittain huono saatavuus
– ei aukkoa valjaille
– asiakaspalvelussa parantamisen varaa (toivottavasti vain meidän kohdalla)
Hurtta
Kotimainen Hurtta on viime vuosina huomioinut vinttikoirat todella mukavasti suunnittelussaan. Tämä on näkynyt muutamassa mallissa, jotka todella istuvat hyvin ainakin italiaanolle. Vilgot sai muutama vuosi sitten Hurtalta ihanan lämpöhaalarin, joka on ollut yksi meidän suosikeista ja edelleen kovan käytön jälkeen kuin uusi. Haalari on todella ohut, mutta lämmin. Sisäpinnalla on kehonlämpöä takaisin heijastava kuviointi. Pieni miinus saumoista, jotka pidemmällä käytöllä alkavat paikoittain hankaamaan karvatonta masua.
Hurtalta löytyy myös meidän suosikki valjaat. Hurtan Adventure valjaat istuvat todella hyvin italiaanolle, jolle valjaiden etsiminen on todella haastavaa puuhaa. Nämä ovat olleet käytössä nyt reilun vuoden – edelleen siistissä kunnossa ja sopivat hyvin talvi- ja kesäkäyttöön. Nämä on siis helppo laittaa myös haalarien päälle.
Edelleenkin toivoisin vähän lisähuomiota kohderyhmälle, joka oikeasti tarvitsee lämpöä ja suojaa läpi vuoden. Tässä myös varmasti ostavin asiakaskunta – yksillä haalareilla ei todellakaan pärjää.
– neuletuotteet akryyliä (kuivuu varmasti nopeasti, mutta ei minkäänlaista lämpöarvoa)
– / + monelle eri rodulle sopivia kokoja ja malleja
+ viimeistellyt tuotteet
+ hyvä saatavuus
Asianmukaisen vaatevarustuksen lisäksi on hyvä muistaa koiran näkyvyys pimeällä. Suurin osa vaatteista on hyvin varustettu heijastimilla, joten niistä ei ole tarvinnut pitää huolta. Heijastimella ei kuitenkaan ole mitään hyötyä, jos vastaan tulevalle ei ole valoa. Valitettavan moni pyöräilijä ajaa ilman valoja. Olen ratkaissut tämän ongelman niin, että pyöränvalot ovat Vilgotilla – valkoinen etuvalo ja punainen takavalo. Haluan myös varmistaa koiran näkyvyyden jos jossain tilanteessa pääsisi karkuun.
Vilgotin päässä näkyvä villainen kauluri on itse tehty ja näitä on muutama tulossa myös myyntiin! Kovemmillakin pakkasilla on tämä neulos pitänyt pienen miehen korvat lämpöisenä. Pysyy myös hyvin paikallaan juostessa toisin kuin fleeceversiot. Kaulurilla saa myös kauluksen haalariin (pitkäkaulaisille roduille usein ihan liian matalat kaulukset vaatteissa). Tossut teen myös itse.
Miten teillä selvitään talvesta koiran kanssa?
17. tammikuuta 2019 / Huonekalurestaurointi
Värien sekoittaminen
Värien sekoittamisesta tuli loppuvuodesta useampia kysymyksiä, joten tässä niitä nyt tulee! Värien sekoittaminen pigmenteistä on erityisen hyvä idea jos haluat pienen määrän maalia, uniikin sävyn tai tehdä homman oikeasti alusta loppuun itse. Näin myös tiedät, mitä maalisi todella sisältää!
Maalien markkinoinnissa – erityisesti öljy-ja kalkkimaalit – mennään usein voimakkaalla perinteisen maalin mielikuvalla kun totuus voi olla kaikkea muuta. Perinteisenä öljymaalina myyty purkki saattaa sisältää pienen määrän perinteisiä aineita ja paljon muuta. Itse öljymaaleja tehdessä kannattaa huomioida öljyn laatu. Laadukas öljy on hyvin puhdistettua, kuivuu nopeasti eikä vaikuta värin sävyyn. Itse käytän pääasiassa Ottossonin vernissaa. Tällä hetkellä kokeilussa myös Kymin Palokärjen oma pellavaöljy, josta voin kertoa tarkemmin enemmän käytettyäni.
Maalien markkinoinnissa – erityisesti öljy-ja kalkkimaalit – mennään usein voimakkaalla perinteisen maalin mielikuvalla kun totuus voi olla kaikkea muuta. Perinteisenä öljymaalina myyty purkki saattaa sisältää pienen määrän perinteisiä aineita ja paljon muuta. Itse öljymaaleja tehdessä kannattaa huomioida öljyn laatu. Laadukas öljy on hyvin puhdistettua, kuivuu nopeasti eikä vaikuta värin sävyyn. Itse käytän pääasiassa Ottossonin vernissaa. Tällä hetkellä kokeilussa myös Kymin Palokärjen oma pellavaöljy, josta voin kertoa tarkemmin enemmän käytettyäni.
Kauniin sävyn A B C
On helppo heilahtaa murretusta sävystä likaiseen ja tunkkaiseen sävyyn. Kuten monessa muussakin asiassa myös tässä vähemmän on enemmän. Kolmea eri pigmenttiä enempää en lähtisi sekoittamaan. Teen itse usein kahdella pigmentillä itse värin ja lopuksi patinoin pinnan lopullisen sävyn. Näin lopputulos on luonnollinen ja väri säilyy raikkaana.
Pigmenttien käyttäminen on oikeasti tosi helppoa vaikka moni tätä vierastaa. Käytännössä ostat maalin kaupasta "osissa". Pigmentit eli värijauheet säilyvät ikuisesti toisin kuin valmiit maalit, jotka avattuna jämähtävät maalista riippuen viimeistään vuoden sisällä purkkiin – oli purkki miten hyvin suljettu.
Pigmenttejä käyttäessä tee väreistä ensin paksumpi tahna pieneen määrään sideainetta (esim öljymaalissa öljyyn). Väri on hyvä hiertää kunnolla – tämä tehdään oikeaoppisesti kivellä, mutta onnistuu pienessä määrässä myös purkissa sekoittaen.
Pigmenttejä käyttäessä tee väreistä ensin paksumpi tahna pieneen määrään sideainetta (esim öljymaalissa öljyyn). Väri on hyvä hiertää kunnolla – tämä tehdään oikeaoppisesti kivellä, mutta onnistuu pienessä määrässä myös purkissa sekoittaen.
Myös valmista maalia pystyy sävyttämään pigmeteillä vielä kotona. Jos kyseessä on vesiohenteinen maali sekoita pigmentti ensin pieneen määrään vettä ja vasta sitten maaliin. Näin maaliin ei jää epätasaisuuksia. Väri sekoitetaan aina siis ensin pieneen määrään maalin sideainetta – vesiohenteisessa maalissa sideaineena on siis vesi.
Kokeile rohkeasti.
Jos sekoitettava sävy on tulossa lakkapinnan alle, kannattaa myös koepala lakata. Väri syvenee lakattaessa ja nostaa myös puun omaa sävyä mukana. Myös lakan kiiltoaste saattaa vaikuttaa sävyyn. Muista myös antaa koepalojen kuivua rauhassa. Jos aivan hirmuinen hoppu on, voi koemaalausta kuivattaa varovasti vaikka puhaltimella.
Patinointia ja sävyn taittamista tehdään vastaväreillä. Erittäin kaunis sävy muun muassa valkoiselle, ruskean erisävyille sekä punertaville pinnoille on vihreä umbra. Musta kannattaa unohtaa patinointivärinä kokonaan, koska lopputulos on aina liian kova ja likainen – tekemällä tehdyn näköinen.
Vinkki! Vihreällä umbralla ja valkoisella saadaan yhdessä myös todella kaunis harmaa (niin kutsuttu kustavilainenharmaa). Tämä kannattaa kokeilla!
Patinointia ja sävyn taittamista tehdään vastaväreillä. Erittäin kaunis sävy muun muassa valkoiselle, ruskean erisävyille sekä punertaville pinnoille on vihreä umbra. Musta kannattaa unohtaa patinointivärinä kokonaan, koska lopputulos on aina liian kova ja likainen – tekemällä tehdyn näköinen.
Vinkki! Vihreällä umbralla ja valkoisella saadaan yhdessä myös todella kaunis harmaa (niin kutsuttu kustavilainenharmaa). Tämä kannattaa kokeilla!
Anna värin elää.
Hirmuisen usein varsinkin kuultavien pintojen kanssa halutaan mahdottomuuksia. Halutaan, että puu kuultaa pinnan alta kauniisti, mutta samalla halutaan piilottaa puun ominaisuudet. Kauniista punertavasta tiikistä ei kannata edes yrittää tehdä kuultavan harmaata (kyllä, tätäkin on kysytty). Toki kaikkeen on olemassa tekijöillä omia niksejä, mutta kauneimman lopputuloksen saa kun ymmärtää materiaalia. Jos jokin sävy ei millään ilmeellä omaan kotiin mahdu, kannattaa sille antaa mahdollisuus löytää oikea koti ja hankkia tilalle jotain itselleen sopivampaa.
Alla lista pigmenttejä myyvistä jälleemyyjistä, jotka toimittavat myös postitse. Isommat maalikaupat tarjoavat harvemmin kuin muutaman sävyn ja nämäkin yleensä punamultamaalin keittoon.
Kyminpalokärki
Rakennusapteekki
Domus Classica
Listaan teille erikseen omaan postaukseensa myös reseptit muutamalla perinteisemmälle maalille!
1. tammikuuta 2019 / Sisustus
Vastuullinen vuosi
Olen pidemmän aikaa pohtinut omaa kulutustani ja tavaroita, joita kerään ympärilläni. Syksyn ja alkutalven aikana vietetyt sisustustapahtumat, black friday ja tietenkin joulu ovat näillä ajatuksilla näyttäneet myös hieman erilaisilta. Tietoinen karsiminen osittain myös pakon edessä on pistänyt miettimään, mitä sitä todella tarvitsee ja mitä vain haluaa – ja ennen kaikkea, mistä se halu tavaraan kumpuaa. Mielenkiintoista on se, että luopuminen on tehnyt hyvää.
Jos säilytystilaa ei ole riittävästi, onko vastaus lisää säilytystilaa vai vähemmän tavaraa?
Talossani täysin identtistä yksiötä uudelle asukkaalle esitellyt huoltomies kertoi tämän henkilön harmitelleen kiinteän säilytystilan puutetta. Myös huoltomies oli sitä mieltä, että tilaa tavaralle on liian vähän. Omassa – aivan samalaisessa – asunnossani on kiinteä komero siivoustarvikkeille, vieressä vaatekaappi, kylppärin puolella toinen samankokoinen kaappi sekä keittiössä peruskaappitilan lisäksi vielä yksi iso kaappi. Näiden lisäksi omassa asunnossani on vain yksi säilytykseen tarkoitettu huonekalu – kuvissa näkyvä klaffilipasto. Noin yksi kolmasosa tästä kaikesta kaappitilastani on tyhjänä. Huolimatta siitä, että säilytän kotona myös työhön liittyviä papereita ja osan ompelutarvikkeista.
Mistä olen sitten oikeasti luopunut?
Toki edelleenkin ilahdun uudesta tavarasta, mutta vielä enemmän siitä tunteesta kun kaupassa tajuaa ettei oikeasti tarvitse mitään. Olen luopunut isosta määrästä vaatteita. Tämän jälkeen on ollut muuten hauska huomata, että "minulla ei ole mitään päällepantavaa" -ongelmaa ei ole enää esiintynyt.
Olen vuoden aikana luopunut hiusteni värjäämisestä sekä hiusten muotoilutuotteista – lämpösuojia lukuunottamatta, koska kuivaan aina hiukset lämmöllä. Purkit ja purnukat ovat muutenkin vähentyneet kylpyhuoneen kaapissa ja sinne jääneet muuttuneet sisällöltään isoksi osaksi luonnontuotteiksi.
Mitä olen sitten vuonna 2018 ostanut?
Olen panostanut vuoden aikana vielä enemmän omaan hyvinvointiini. Käyn useammin hierojalla ja hoidoissa – samalla tukien myös paikallisia yrittäjiä. Otin Vilgotille passin, jotta voimme matkustaa enemmän yhdessä. Sain myös joululahjaksi toivomani Museokortin ja kuuntelen töissä kirjoja. Kuluttaminen ei siis suoranaisesti ole vähentynyt, mutta se ei kohdistu tavaraan.
Ihan ilman tavaraa ei kuitenkaan olla selvitty. Vaatteita olen ostanut lähinnä sen takia, että olen kasvanut vuoden aikana yhden vaatekoon. Vilgot on myös saanut uudet talvivaatteet – edelliset ovat kestäneet jo yli viisi vuotta. Vuoden lopulla kerkesin tilaamaan vielä uudet silmälasit – nämä valitettavasti erittäin tarpeeseen.
Vuoden ekoteko ja epäekologisin hankinta?
Vuoden ekoteko omassa kodissani on varmasti niinkin pieni asia kuin metallipillit. Olen pillien suurkuluttuja, joten tämä on tuntunut todella hyvältä ratkaisulta! Neljä metallipilliä ja pieni villainen pulloharja ovat toimineet paremmin kuin osasin odottaa.
Epäekologisin hankintani on varmasti ollut valitettavan pakollinen diesel-auto. Tämä ei ole niinkään pistänyt sydämessäni – varmaan juuri tuon todellisen tarpeen takia. Ensimmäisenä tätä pohtiessa mieleen tuli ennen joulua verstaan ostettu muovinen havukranssi valoilla. Tämä oli ainoa ostamani "jouluasia", joka toivottavasti ilahduttaa asiakkaitani sekä itseäni verstaan ovelle vielä monta joulua. Muoviseen päädyin puhtaasta laiskuudesta ja havuallergiasta (tämä ei tosin paljon siinä oven ulkopuolella olisi haitannut).
Kohtaan omassa työssäni erilaisten kalusteiden laadun, suunnittelun ja toteutuksen arvokkuuden. Myös uudempien kalusteiden kohdalla. Otan mielelläni vastaan uudempiakin korjaustöitä ja pintakäsittelyjä, koska arvostan jo olemassa olevan tavaran käyttöiän jatkamista. Hyvin valitut materiaalit ja loppuun asti ajateltu kaluste kestää käyttöä, aikaa ja on korjattavissa. Monet modernit materiaalit ja ratkaisut ovat kuitenkin valitettavan kertakäyttöisiä ja kalliita (jopa mahdottomia) korjattavaksi. Tämä tulee usein yllätyksenä myös kalusteen ostajalle. Koska tarjontaa on enemmän kuin liikaa on myös kuluttajalla haastava vastuu omille valinnoilleen.
Jos säilytystilaa ei ole riittävästi, onko vastaus lisää säilytystilaa vai vähemmän tavaraa?
Talossani täysin identtistä yksiötä uudelle asukkaalle esitellyt huoltomies kertoi tämän henkilön harmitelleen kiinteän säilytystilan puutetta. Myös huoltomies oli sitä mieltä, että tilaa tavaralle on liian vähän. Omassa – aivan samalaisessa – asunnossani on kiinteä komero siivoustarvikkeille, vieressä vaatekaappi, kylppärin puolella toinen samankokoinen kaappi sekä keittiössä peruskaappitilan lisäksi vielä yksi iso kaappi. Näiden lisäksi omassa asunnossani on vain yksi säilytykseen tarkoitettu huonekalu – kuvissa näkyvä klaffilipasto. Noin yksi kolmasosa tästä kaikesta kaappitilastani on tyhjänä. Huolimatta siitä, että säilytän kotona myös työhön liittyviä papereita ja osan ompelutarvikkeista.
Mistä olen sitten oikeasti luopunut?
Toki edelleenkin ilahdun uudesta tavarasta, mutta vielä enemmän siitä tunteesta kun kaupassa tajuaa ettei oikeasti tarvitse mitään. Olen luopunut isosta määrästä vaatteita. Tämän jälkeen on ollut muuten hauska huomata, että "minulla ei ole mitään päällepantavaa" -ongelmaa ei ole enää esiintynyt.
Olen vuoden aikana luopunut hiusteni värjäämisestä sekä hiusten muotoilutuotteista – lämpösuojia lukuunottamatta, koska kuivaan aina hiukset lämmöllä. Purkit ja purnukat ovat muutenkin vähentyneet kylpyhuoneen kaapissa ja sinne jääneet muuttuneet sisällöltään isoksi osaksi luonnontuotteiksi.
Mitä olen sitten vuonna 2018 ostanut?
Olen panostanut vuoden aikana vielä enemmän omaan hyvinvointiini. Käyn useammin hierojalla ja hoidoissa – samalla tukien myös paikallisia yrittäjiä. Otin Vilgotille passin, jotta voimme matkustaa enemmän yhdessä. Sain myös joululahjaksi toivomani Museokortin ja kuuntelen töissä kirjoja. Kuluttaminen ei siis suoranaisesti ole vähentynyt, mutta se ei kohdistu tavaraan.
Ihan ilman tavaraa ei kuitenkaan olla selvitty. Vaatteita olen ostanut lähinnä sen takia, että olen kasvanut vuoden aikana yhden vaatekoon. Vilgot on myös saanut uudet talvivaatteet – edelliset ovat kestäneet jo yli viisi vuotta. Vuoden lopulla kerkesin tilaamaan vielä uudet silmälasit – nämä valitettavasti erittäin tarpeeseen.
Vuoden ekoteko ja epäekologisin hankinta?
Vuoden ekoteko omassa kodissani on varmasti niinkin pieni asia kuin metallipillit. Olen pillien suurkuluttuja, joten tämä on tuntunut todella hyvältä ratkaisulta! Neljä metallipilliä ja pieni villainen pulloharja ovat toimineet paremmin kuin osasin odottaa.
Epäekologisin hankintani on varmasti ollut valitettavan pakollinen diesel-auto. Tämä ei ole niinkään pistänyt sydämessäni – varmaan juuri tuon todellisen tarpeen takia. Ensimmäisenä tätä pohtiessa mieleen tuli ennen joulua verstaan ostettu muovinen havukranssi valoilla. Tämä oli ainoa ostamani "jouluasia", joka toivottavasti ilahduttaa asiakkaitani sekä itseäni verstaan ovelle vielä monta joulua. Muoviseen päädyin puhtaasta laiskuudesta ja havuallergiasta (tämä ei tosin paljon siinä oven ulkopuolella olisi haitannut).
Kohtaan omassa työssäni erilaisten kalusteiden laadun, suunnittelun ja toteutuksen arvokkuuden. Myös uudempien kalusteiden kohdalla. Otan mielelläni vastaan uudempiakin korjaustöitä ja pintakäsittelyjä, koska arvostan jo olemassa olevan tavaran käyttöiän jatkamista. Hyvin valitut materiaalit ja loppuun asti ajateltu kaluste kestää käyttöä, aikaa ja on korjattavissa. Monet modernit materiaalit ja ratkaisut ovat kuitenkin valitettavan kertakäyttöisiä ja kalliita (jopa mahdottomia) korjattavaksi. Tämä tulee usein yllätyksenä myös kalusteen ostajalle. Koska tarjontaa on enemmän kuin liikaa on myös kuluttajalla haastava vastuu omille valinnoilleen.
Somessa on kohistu viimeisen vuoden aikana kauneus- ja muotivaikuttajien vastuusta esimerkkinä erityisesti nuorten ulkonäköön ja minäkuvaan. Mikä on sisutus- ja lifestyle puolen vastuu? Edustamme samoja asioita eri kategoriassa. Kannustamme enemmän tai vähemmän tietoisesti kuluttamaan – valitettavan usein tavaraan alkuperää, laatua ja tarpeellisuutta ajattelematta. Kotien sisustukset vaihtuvat sesonkien mukana ja vaikka kuinka vannomme laadukkaiden ja säästämistä vaativien designaarteiden perään tarvitsemme kuitenkin koko ajan uutta tavalla tai toisella. Kaunis ja oikein sisustettu koti toimii somessa samoin kuin täydellinen meikki tai treenattu kroppa – vain yksi tarkkaan harkittu kuvakulma ja hetki todellisuutta näkyy kuvassa. Olen itse kokenut suunnattoman huonoa omaatuntoa, kun lukija kommentoi kotini ja elämäni olevan niin kaunista sekä harmonista. Samaan aikaan somen ulkopuolella elin raskasta elämänvaihetta – kaikki oli siis kaikkea muuta kun harmonista ja hyvin.
Olen alkanut kiinnittämään huomiota erityisesti instagramin puolella sisustusta ja arkeaan jakavien ihmisten perusteluihin uuden hankinnan osuessa eteen. Kuluttava ihminen haluaa perustella hankintaa – usein eniten itselleen. Välillä kiva uusi asia kotona tai vaatekaapissa on ihan kohdallaan ja kohottaa mielialaa. Ilman todellista tarvetta tavaralla yritetään kuitenkin aina täyttää jonkin muun asian paikkaa, jota tavaralla ei ole mahdollista paikata. Tästä tulee myös helposti itseään toistava tapa, joka ei johda muuhun kuin liian vähäiseen säilytystilaan.
Ihanaa alkanutta vuotta 2019 ja kestävää kulutusta!
Olen alkanut kiinnittämään huomiota erityisesti instagramin puolella sisustusta ja arkeaan jakavien ihmisten perusteluihin uuden hankinnan osuessa eteen. Kuluttava ihminen haluaa perustella hankintaa – usein eniten itselleen. Välillä kiva uusi asia kotona tai vaatekaapissa on ihan kohdallaan ja kohottaa mielialaa. Ilman todellista tarvetta tavaralla yritetään kuitenkin aina täyttää jonkin muun asian paikkaa, jota tavaralla ei ole mahdollista paikata. Tästä tulee myös helposti itseään toistava tapa, joka ei johda muuhun kuin liian vähäiseen säilytystilaan.
Ihanaa alkanutta vuotta 2019 ja kestävää kulutusta!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)