23. helmikuuta 2018

Sohvan suojeleminen tahroilta ja koiralta


Syksyllä käytettynä ostettu sohva on osoittautunut varsin hyväksi hankinnaksi. Tähän on muutaman kerran jopa nukahdettu pidemmäksi aikaa. Edullinen sohva on ollut myös hyvä valinta Vilgotin kannalta, joka on kova testaamaan kankaiden kulutuskestävyyttä yksin kotona ollessa. Kahden kiinteän sohvatyynyn väliin onkin mystisesti ilmestynyt pieni reikä ja odotan kauhulla, koska herra pääsee kunnolla kankaan läpi. Vilgot ei ole varsinaisesti koskaan rikkonut mitään kotona, mutta kaivaminen on lähellä sydäntä. Vilgot nukkuu usein päivisin omassa treenikassissani eikä tuhoa mitään. Kaivaminen on siis ihan oma lajinsa.

Sohva on siis tässä taloudessa kulutustavaraa. Haluan kuitenkin, että tavarat pysyvät ehjinä (lue niin ehjinä kuin mahdollista) ja siisteinä. Kuulun siihen ihmisryhmään, joka kotona ollessa elää sohvalla. Elokuvien katsomisen ja kirjojen lukemisen ohella teen työt sohvalla. Yksin ollessa syön myös yleensä aina sohvalla. Tämä huonekalu on siis normaalia isommassa vaarassa ruokatahroille ja kaatuneille kahvikupeille. Alkavaa reikää sohvatyynyssä kuluun ottamatta olen itse aiheuttanut enemmän jälkiä sohvaan kuin Vilgot. Koiraperheessäkään ei voi siis aina koiraa syyttää.



Sohvan käsinojat ovat oivallinen paikka kahvikupeille, mutta vähän turhan pehmeät kuitenkin ilman mitään alustaa. Tein käsinojalle sopivat keraamiset mukinaluset, joiden päällä kaiken kokoiset kupit pysyvät hyvin pystyssä. Alustan lasittamaton pohja pysyy hyvin paikallaan verhoilua vasten. Lasitetun pinnan saa helposti puhdistettua kahvirinkuloista eikä se ole ollut liukas kuppien pohjaa vasten vaikka tätä aluksi pelkäsin.

Olen tekämässä omaan käyttöön vielä mustat aluset. Näitä voi tilata myös itselleen mittojen mukaan, jos omalta sohvalta löytyy sama ongelma!

17. helmikuuta 2018

Viisi vuotta yrittäjänä


Tässä kuussa tulee täyteen viides vuoteni yrittäjänä huonekalurestauroinnin parissa. En ole hetkeäkään ollut ilman töitä, mistä olen suunnattoman kiitollinen asiakkailleni, joista moni on palannut aina uudelleen uusien haasteiden kanssa. Toki normaalin yrittäjän tavoin stressaan tulevista töistä vaikka kalenteri olisi myyty täyteen kuinka pitkälle tahansa.

Viisi vuotta on mennyt nopeasti. Vuosiin on mahtunut valtava määrä huonekaluja ja kolme verstasta. Todella tyytyväinen olen ollut restaurointitöiden valtavaan kirjoon. Tottakai välillä tulee hetkiä kun tuntuu, että ovesta ei tule sisään muuta kuin samoja huonekaluja. Onneksi kaikki kalusteet ovat kuitenkin erilaisia vikoineen ja vaurioineen. Tätä työtä ei siis ainakaan tarvitse pelätä tylsäksi.

Mitä kaipaan yrittäjänä eniten?


Palkkatyöläinen haaveilee yrittäjän vapaudesta ja yrittäjä palkkatyön eduista. Rakastan sitä, mitä työkseni teen ja nautin yrittäjyydestä. Vaikeina hetkinä kaipaan eniten sosiaalista työympäristöä ja ongelmien jakamista toisen ihmisen kanssa. Yksinyrittäjä on usein todellakin aika yksin. Onneksi ympärilleni on muodostunut luotettava tukiverkosto muista paikallisista- ja vähän pidemmälläkin toimivista yrittäjistä sekä alan kollegoista. Vastuu kaikesta on aina viimeisenä itselläni, mutta asiat tuntuvat kummasti helpommilta kun niitä pääsee jakamaan toiselle.

Isoin haaste on varmasti työajan rajoittaminen. En nyt tarkoita pelkkää konkreettista työtä vaan niiden "työajatusten" sivuun laittamista vapaa-ajalla. Tähän toimii itselläni parhaiten urheilu. Moni blogia pitkäänkin seurannut tuskin tietää, että olen erittäin intohimoinen juoksija. Urheiluun kannattaa panostaa oli kyseessä minkä alan yrittäjä tahansa.


Käsityöyrittäjän arki


Edelleenkään edes lähellä olevat ihmiset eivät täysin ymmärrä, mikä käsityöyrittäjän arki todellisuudessa on. Olen seurannut sivusta monen kollegan uupumusta ja päätöstä lopettaa alalla. Valehtelisin jos sanoisin, että tämä ajatus ei ole koskaan käynyt omassa mielessäni. Moni arvostaa isoin sanoin perinteistä ammatinvalintaa, mutta äänestää kuitenkin valinnoillaan jotain aivan muuta.

Käsityöyrittäjä ei pääsääntöisesti työllistä kuin itsensä. Jokainen meistä tukee kuitenkin tavalla tai toisella lisää töitä tuoden rinnakkaista ammatinharjoittajaa. Omalla kohdallani verhoilijaa, puutavaraliikettä tai esimerkiksi paikallista rautakauppaa. Olisi hienoa, jos välillä nostettaisiin näkyville myös ihan perinteisiä ammatinharjoittajia eikä ainoastaan moderneja startuppeja tai paljon työpaikkoja luovia teknologiayrityksiä. Toki nämäkin ansaitsevat arvostuksensa. Välillä kuitenkin tuijotan omia papereitani ihmetellen, miten paljon verorahoja näillä kahdella kädellä olen saanut kasattua. Olen monesti miettinyt, miksi käsityö- ja muiden pienyrittäjien verotaakkaa ei helpoteta. Enemmän rahaa yhteiskunta menettää varmasti loppuun palaneen yrittäjän kohdalla?

Muutokset vuosien varrella


Olen aina rakastanut historiaa ja vanhoja tavaroita. Tarinat tavaroiden taustalla ovat suurin syy, miksi restauroijaan lähdetään ottamaan yhteyttä. Tälläkin hetkellä työn alla on lipasto joka on siirtymässä asiakkaan lapsenlapsen kotiin jatkamaan historiaansa taas uudella käyttäjällä. Yhä harvempi tänä päivänä valmistettu huonekalu tulee kestämään enempää kuin yhden käyttäjän. Tähän suurimpana syynä kustannustehokkuus, halvat materiaalit sekä nopeasti vaihtuvat trendit. Design-huonekalut ovat tietenkin ihan oma ryhmänsä, mutta nykypäivänä perittävät huonekalut ovat olleet ihan tavallisia arkisia kalusteita. Nämä tulevat varmasti katoamaan.

Omalla kohdalla suhde tavaraan on muuttunut – tai osuvampi ilmaisu on enkä kehittynyt. Haluan elämääni mahdollisimman vähän tavaraa ja ne tavarat, jotka ympärilleni otan ovat tärkeitä tai tarpeellisia. Olen aina valinnut uuden sijasta vanhan. Teen edelleen saman valinnan, mutta vielä ennemmän ekologisesta näkökulmasta kuin ennen.



Kiitos vielä kaikille asiakkaille, jotka olette pitäneet tämän yrittäjän pystyssä! Ja kiitos myös kollegoille ja mahtaville yhteistyökumppaneille, joita ilman ei pärjäisi hetkeäkään. Innolla odotan tulevia vuosia ja uusia projekteja. On ollut myös ihanaa huomata, miten hyvin blogin puolella on otettu vastaan restaurointiaiheet ja jutut verstaalta. Paljon olen saanut toiveita postausaiheista ja niitä saa edelleenkin laittaa! Toteutan aina sopivan työn ohessa niitä tänne blogin puolelle.


Muutama ajatus käsityöalan yrittäjältä


Anna mahdollisuus periä vanha huonekalu.

Tue paikallista.

Arvosta ainutlaatuisuutta, ammattitaitoa ja intohimoa.

Työn takana on yksi ihminen ja kaksi kättä.

Käsityöläistä ei korvaa mikään aplikaatio.



Antiikki & Restaurointi Laurila
Yrittäjänkatu 8 K, Porvoo

antiikki@restaurointilaurila.fi
restaurointilaurila.fi | Instagram @restaurointilaurila


TallennaTallenna
TallennaTallenna

11. helmikuuta 2018

Anafylaksia – osaatko sinä toimia oikein tarvittaessa?


Yhteistyössä – Allergia-, iho ja astmaliitto

Tänään 11. helmikuuta vietetään 112-päivää ja Allergia-, iho- ja astmaliitto on päättänyt haastaa kaikki opettelemaan adrenaliini-injektorin käytön. Adrenaliini-injektoria käytetään anafylaksian ensiapuun. Anafylaksialla tarkoitetaan äkillistä allergista reaktiota, joka yleensä johtuu vakavasta ruoka-aineallergiasta, lääkeallergiasta tai hyönteisen pistosta. Reaktio on usein todella nopea eli oikeanlainen toiminta tilanteessa on tärkeää. Tilanne saattaa olla hengenvaarallinen jos ihminen ei osaa toimia empimättä ja auttaa oikealla tavalla.

Tässä vaiheessa muutama varmaan ihmettelee, miksi kirjoitan tästä poikkeuksellisesta aiheesta blogiin. Vuosi sitten sain elämäni ensimmäisen turvotuskohtauksen kasvoihin ja tämän jälkeen adrenaliinipiikki on ollut osa omaa sekä läheisteni elämää. 

Ensimmäinen turvotus kasvoihin tuli keskellä yötä alahuuleen. Ajattelin aluksi, että olen unissani purrut huuleen tai nukkunut jotenkin hassussa asennossa. Aamulla herätessä huuli oli edelleen turvoksissa ja puolet kasvoista tunnottomana. Tässä vaiheessa epäilin saaneeni halvauksen kasvoihin ja soitinkin ihan paniikissa lääkärille, jolle sain ajan heti. Lääkäri oli sitä mieltä, että turvotus kasvoissa johtui niskan jumissa olevista hermoista. Turvotus menikin nopeasti ohi enkä asiaa enää kummemmin ajatellut.

Seuraavan kerran turvotus oli vähän hurjempi. Tilanne näkyy alla olevista kuvista. Ylärivin kuvilla on eroa muutama minuutti – reaktio on siis todella nopea. Tässä vaiheessa olin vielä siinä uskossa, että niska on vain jumissa ja yritin pallolla rullaillen avata niskaa. Aamulla oleva asiakastapaaminen sai kuitenkin soittamaan sairaalaan – eihän tämän näköisellä naamalla kehtaa minnekään mennä. Sairaalasta kehottivat tulemaan heti näyttämään tilannetta paikan päälle. Nämä kuvat olen ottanut kotona ennen lähtöä ja tilanne paheni matkan varrella. Turvotus levisi silmän alle, kaulaan ja osittain hengitysteihin. Tajusin tilanteen vakavuuden ensimmäisen kerran vasta hoitajan kasvoilta, kun sairaalan aulassa otin kaulahuivin pois kasvojen edestä. Lopun yön vietin sairaalassa tiputuksessa ja seurannassa. Alimmainen kasvokuva on seuraavalta aamulta kortisonitiputuksen jälkeen.


Omalla kohdallani anafylaksia on hieman poikkeuksellinen. Saan kohtaukset aina keskellä yötä ilman selvää aiheuttajaa tilanteelle – kohtaus on siis spontaani reaktio ei allerginen. Syytä oman anafylaksian aiheuttajalle on tutkittu Hyksin Allergiasairaalassa jo kahteen kertaan ilman tulosta. Selitystä tilanteelle en välttämättä saa koskaan. Lääkkeillä kohtaukset pysyvät poissa, mutta sivuvaikutuksena on valtava väsymys.

Pahin kohtauksistani tuli muutama kuukausi taaksepäin. Heräsin keskellä yötä turpoavaan huuleen ja menin samantien kylpyhuoneeseen ottamaan turvotusta helpottavan lääkkeen. Palasin takasin sänkyyn, missä hetken istuttuani totesin olon todella kummalliseksi. Olo oli hieman huimaava, huonovointinen ja ajatus ei tuntunut kulkevan ollenkaan. Menin takaisin kylpyhuoneeseen, mistä heräsin lattialta hetkeä myöhemmin. Tajusin onneksi soittaa ambulanssin ennen kuin menin uudelleen sekavaksi ja aloin oksentamaan. Ei niin kaunis löytö ensihoitajille. Turvotus kasvoissa ei kuitenkaan ollut pahin mahdollinen ja sain jäädä kotiin, kun tilannetta hetken seurattiin.

Selviän näistä tilanteista hyvin, enkä pelkää kohtauksia. Pahin järkytys tuli kuitenkin tämän kohtauksen jälkeen, kun tajusin mitä olisi voinut tapahtua. En edelleenkään pelkää kohtauksia, mutta olen ymmärtänyt miten tärkeää olisi, että kaikki osaisivat toimia tässä tilanteessa jos en siihen itse pysty. Itselleni piikin käyttö on opetettu sairaalassa ja olen opastanut sen käytön läheisilleni. Moni kuitenkin kokee asian kauhistuttavana ja aivan suotta. Oikein toimimalla saatat pelastaa hengen.

Tutustu adrenaliini-injektorin käyttöön tästä. Injektorin käytön opastus ei kuulu perustason ensiapukoulutukseen, mutta koulutuksessa sitä voi ja kannattaa erikseen toivoa. Adrenaliini-injektorin käyttö on aina ensiapu ja vaatii käytön jälkeen seurannan sairaalassa. Soita siis aina paikalle ambulanssi tai hakeudu lähimpään sairaalaan.

Facebookista löydät myös Allergia-, iho- ja astmaliiton vertaistukiryhmän anafylaksian kokeneille.

Osaatko sinä käyttää adrenaliini-injektoria tarvittaessa?

9. helmikuuta 2018

Pienen makuualkovin yöpöytä


Voi mennä viikkoja etten poikkea missään kirppiksellä tai vanhan tavaran liikkeessä. Monella yrittäjällä ison miinus asiakkaan kannalta on tavaran vaihtuvuus – tai lähinnä vaihtuvuuden puute. Tähän suurin syy on usein hinnoittelu, esillepano tai vääränlainen tavara väärälle asiakaskunnalle.

Ihanaa vaihtelua Porvoon tarjontaan on antanut Tavara Kammari, josta jälleen kerran tein mahtavan löydön. Erään työpäivän päätteeksi päätin poiketa kurkkaamaan tarjontaa vaikka mitään ei oikeastaan huonekalujen osalta ole hankintalistalla. Kaikkihan me tiedämme, että juuri silloin löytyy jotain.

Kannoin kotiin pienen – varmaan alunperin kukkaruukulle tasoksi tarkoitetun – pöydän. Yleensä en ilman mittojen tarkastelua osta mitään, mutta tämän kohdalla tein huokean 15 euron kohdalla poikkeuksen. Pieneen alkoviini olen suunnitellut seinään kiinnitettävää hyllyä yöpöydäksi. En ikinä ajatellutkaan, että tähän löytyisi sopivan kokoinen huonekalu jaloilla. Siinä se nyt kuitenkin on. Ihana tiikkinen helmi, joka on kuin tehty paikalleen. Ristikon päälle saan sopivasti koottua luettavana olevat kirjat. Enää puuttuu vain lukuvalo.




Pöytä on hieman huterassa kunnossa liimauksien osalta, mutta pintakäsittelyssä ei ole moitittavaa. Jossain välissä pöytä poikkeaa siis verstaalla liimauksessa.

6. helmikuuta 2018

Patinointi


Patinoinnilla tarkoitetaan kalusteen pinnan vanhentamista. Kalusteen pintakäsittelyyn tuodaan merkkejä ajasta ja käytöstä usein varsinaisen maalipinnan vastavärillä. Moni harrastelija ajattelee patinoinnin olevan huonekalun pinnan "likaamista", mitä se ei kuitenkaan ole. Todellinen ajan saatossa kalusteen pintaan muodostunut patina on jälki käytöstä ja pintojen säännöllisestä sekä huolellisesta puhdistamisesta.

 Patinointi on kaunis tapa pehmentää uuden pintakäsittelyn ilmettä tai kadottaa uusittu osa vanhaan pintaan. Patinoinnin kanssa voidaan mennä kuitenkin myös pahasti pieleen. Kannattaa pitää hommassa ajatus mukana ja välillä astua pari askelta taaksepäin katsomaan yleisilmettä – aina on helpompi lisätä kuin puhdistaa pois.


Näin onnistut patinoinnin kanssa


Kaksi sivellintä ja rätti. Levitä patinaa toisella ja käytä toista puhdasta sivellintä tasoittamiseen. Tasoitussivellintä puhdistetaan rättiin.

Vähemmän on enemmän. Näin tässäkin hommassa. 

Mieti, millä tavalla kalustetta on käytetty. Näen usein patinointeja, joita on sudittu sinne tänne sen kummempaa miettimättä. Mieti esimerkiksi kirjoituspöydän reunaa. Käytössä reunaan on aina osunut käsi samaan kohtaan tai pöydän ääressä istuja on nojannut siihen. Reuna on siis ollut kovimmalla kulutuksella eikä siihen ole tarttunut patinaa vaan pinta on mahdollisesti kulunut vaaleammaksi. Näyttää epäloogiselta, jos tämän kaltainen kohta patinoidaan umpeen.

Missä lika, siellä patina. Patina jää kalusteissa aina putsattavien alueiden reunoille. Näitä ovat liitokset, syvät kulmat ja koristeiden urat. Näiden vieressä ovat kohdat joissa rätti on käynyt eniten. Tämä kannattaa myös pitää mielessä.

Heloitukset. Vetimien ja avainkilpien ympäristöt kannattaa patinoida – näiden ympärille kertyy yleensä kaunis patina luonnostaan.



Pahimmat virheet patinoinnin kanssa


Väärä sävy. Musta on huonoin valinta patinointisävyn kanssa. Musta saa pinnan kuin pinnan todellakin näyttämään vain likaiselta, koska kontrasti on usein liian kova. Oma luottosävyni patinoinnin kanssa on vihreä umbra, joka sopii monen sävyn kanssa.

Liikaa on vain liikaa. Liiallinen patinointi saa pinnan näyttämään likaiselta ja lopputuloksen tekemällä tehdyltä. Patinointi on onnistunut silloin, kun katsoja ei voi olla varma onko kyseessä vanha vai hetki sitten tehty pintakäsittely.

Siveltimen jäljet. Patinan ei ole tarkoitus näyttää pintakäsittelyltä.

Onnistunut patinointi viimeistelee pintakäsittelyn. Kannattaa siis käyttää patinointiin aikaa ja ajatusta ettei työ mene loppumetreillä pieleen.

© Local Artisan. Design by Fearne.